Lesen, Leseverstehen und Lesestrategien. Am Beispiel finnischer DaF-Schüler in der gymnasialen Oberstufe

Abstract

Harvoin tulee ajatelleeksi, mitä kaikkea oikeastaan liittyykään siihen, että kykenee lukemaan – ja vieläpä ymmärtämään sekä muistamaan lukemastaan jotain. Oheisen tutkimuksen teoriaosassa tarkasteltiin lukemisprosessia, luetun ymmärtämistä ja lukemisen strategioita sekä yleisesti että vieraskielisen lukemisen näkökulmasta. Empiirisen osan tavoitteena oli puolestaan selvittää nuorten, suomea äidinkielenään puhuvien saksanopiskelijoiden asenteita lukemiseen, heidän lukemistapojaan/ -tottumuksiaan, sekä heidän luetun ymmärtämistään. Tavoitteena oli niin ikään selvittää, minkälaisia strategioita oppilaat mahdollisesti käyttävät pyrkiessään ymmärtämään lukemaansa vieraskielistä tekstiä.

Laadullinen tapaustutkimus toteutettiin keväällä 2008 kahden kyselylomakkeen avulla. Koehenkilöinä tutkimuksessa oli yhteensä 22 lukiolaista, jotka kaikki opiskelivat saksaa A-kielenä. Kyselyssä oppilaat vastasivat kirjallisesti (kukin itsenäisesti) suomeksi ensin lukemista yleisellä tasolla käsitteleviin kysymyksiin, jotta saatiin käsitys siitä, miten he suhtautuvat lukemiseen sekä äidinkielellään että saksan kielellä. Tämän jälkeen jokainen oppilas luki saksankielisen tekstin ja kirjoitti siitä lyhyen tiivistelmän suomeksi. Tiivistelmien avulla tutkittiin pääasiassa oppilaiden luetun ymmärtämistä. Oppilaat vastasivat vielä kirjallisesti suomeksi erilaisiin kysymyksiin, jotka liittyivät tekstiin ja sen ymmärtämiseen. Näiden kysymysten avulla pyrittiin testaamaan sekä koehenkilöiden luetun ymmärtämistä että heidän strategioiden käyttöään.

Tutkimustulosten analyysista kävi ilmi, että koehenkilöiden äidinkielen sekä saksan kielen taitotaso oli hyvä ja että he suhtautuivat lukemiseen pääsääntöisesti joko neutraalisti tai myönteisesti. Oppilaat pitivät lukemista äidinkielellään pääasiassa erittäin helppona, kun taas lukeminen saksan kielellä oli suurimman osan mielestä joko vaikeaa tai ei vaikeaa eikä helppoa. Oppilaiden kirjoittamien tiivistelmien taso oli yllättävänkin korkea. Kysely osoitti, että sanastolla sekä sillä, oliko tekstin aihe tuttu vai vieras, oli koehenkilöiden mielestä suurin merkitys tekstin ymmärtämiseen. Lukemisen ja luetun ymmärtämisen apuna koehenkilöt käyttivät erilaisia strategioita. Näitä olivat mm. päättely kontekstin avulla sekä erilaisten taustatietojen hyödyntäminen. Oppilaat, jotka hyödynsivät erilaisia strategioita onnistuneesti, ymmärsivät tekstin hyvin. Toisaalta myös oppilaat, jotka ymmärsivät tekstin jossain määrin väärin, pyrkivät omien sanojensa mukaan käyttämään strategioita. Strategioiden käyttö ei näin ollen sinällään taannut luetun ymmärtämistä. Tutkimuksen koehenkilöt olivat pääosin tietoisia omasta lukemiskäyttäytymisestään ja kykenivät tarvittaessa perustelemaan vastauksiaan.

Avainsanat: lukeminen, luetun ymmärtäminen, strategiat