KULTAINEN PUUMA JA KUUNJÄRVEN SAARI. Cusco ja Tenochtitlán. Inkojen ja asteekkien pääkaupungit espanjalaisvalloittajien silmin
SJÖBERG, SAMI (2008)
2008
Historia - History
Humanistinen tiedekunta - Faculty of Humanities
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2008-06-16
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-19113
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-19113
Tiivistelmä
Pro gradu -tutkielman tärkeimmät tutkimuskysymykset voidaan esittää seuraavasti: Minkälaisilta näyttivät inkojen ja asteekkien pääkaupungit kulttuuriensa lakipisteessä? Minkälaista oli asua Cuscossa ja Tenochtitlánissa 1500-luvun alkupuolella? Millä eri tavoin konkistadorit kuvasivat intiaanikulttuurien kahta metropolia? Mitä espanjalaisvalloittajat näkivät eli mihin he kiinnittivät huomiota saapuessaan uuden mantereen suurimpiin urbaanikeskuksiin?
Pro gradu -tutkielman päälähteinä ovat toimineet seitsemän espanjalaisseikkailijan aikalaiskirjoitukset, jotka ovat käännetty myöhemmin espanjankielestä englanninkielelle. Historiankirjoitukset ovat pääasiassa olleet matkapäiväkirjoihin, muistiinpanoihin ja muisteluihin perustuneita kronikoita sekä kirjeitä. Inkojen Cuscoa tutkittaessa olennaisia henkilöitä on ollut neljä: Garcilaso de la Vega, Pedro de Cieza de León, Pedro Sarmiento de Gamboa sekä Bernabé Cobo. Asteekkien Tenochtitlánia tutkittaessa olennaisia henkilöitä on ollut kolme: Hernán Cortés, Bernal Díaz del Castillo sekä Bernardino de Sahagún.
Pro gradu -tutkielma rakentuu olennaisesti konkistadorien kertomusten varaan ja se sisältää lukuisia sitaatteja. Suorien lainausten tehtävänä on sekä toimia kerrotun tarinan historiallisena selkärankana että samalla elävöittää detaljien avulla kokonaisesityksen luonnetta.
Pro gradu -tutkielmasta käy ilmi, että inkojen Cusco ja asteekkien Tenochtitlán olivat aikakautensa suurimpia ja mahtavimpia pääkaupunkeja. Ne toimivat oman kulttuuripiirinsä kiistattomina keskuksina, joissa korostuivat sekä pyhä luonne että elinvoimainen monipuolisuus. Pääkaupungit edustivat koko valtakunnan elämisen kirjoa pienemmässä mittakaavassa. Konkistadorit olivat usein kertomuksissaan hämmästyneitä ja ihmeissään uuden ympäristön nähtävyyksistä. Ennennäkemättömät ja -kokemattomat asiat saivat uskon omasta ylivertaisuudesta koetukselle. Espanjalaiset vertasivat usein intiaanien saavutuksia eurooppalaisiin vastaaviin ja nostivat kaupungeissa esiin heille outoja ja poikkeavia tapahtumia. Suhtautuminen jalometallien ja veren merkitykseen jakoi selkeästi valloittajien sekä valloitettujen maailmankuvan. Ajatusten taustalla voidaan nähdä kiinnekohtia talouden sekä uskonnon erilaisuudesta.
Pro gradu -tutkielman päälähteinä ovat toimineet seitsemän espanjalaisseikkailijan aikalaiskirjoitukset, jotka ovat käännetty myöhemmin espanjankielestä englanninkielelle. Historiankirjoitukset ovat pääasiassa olleet matkapäiväkirjoihin, muistiinpanoihin ja muisteluihin perustuneita kronikoita sekä kirjeitä. Inkojen Cuscoa tutkittaessa olennaisia henkilöitä on ollut neljä: Garcilaso de la Vega, Pedro de Cieza de León, Pedro Sarmiento de Gamboa sekä Bernabé Cobo. Asteekkien Tenochtitlánia tutkittaessa olennaisia henkilöitä on ollut kolme: Hernán Cortés, Bernal Díaz del Castillo sekä Bernardino de Sahagún.
Pro gradu -tutkielma rakentuu olennaisesti konkistadorien kertomusten varaan ja se sisältää lukuisia sitaatteja. Suorien lainausten tehtävänä on sekä toimia kerrotun tarinan historiallisena selkärankana että samalla elävöittää detaljien avulla kokonaisesityksen luonnetta.
Pro gradu -tutkielmasta käy ilmi, että inkojen Cusco ja asteekkien Tenochtitlán olivat aikakautensa suurimpia ja mahtavimpia pääkaupunkeja. Ne toimivat oman kulttuuripiirinsä kiistattomina keskuksina, joissa korostuivat sekä pyhä luonne että elinvoimainen monipuolisuus. Pääkaupungit edustivat koko valtakunnan elämisen kirjoa pienemmässä mittakaavassa. Konkistadorit olivat usein kertomuksissaan hämmästyneitä ja ihmeissään uuden ympäristön nähtävyyksistä. Ennennäkemättömät ja -kokemattomat asiat saivat uskon omasta ylivertaisuudesta koetukselle. Espanjalaiset vertasivat usein intiaanien saavutuksia eurooppalaisiin vastaaviin ja nostivat kaupungeissa esiin heille outoja ja poikkeavia tapahtumia. Suhtautuminen jalometallien ja veren merkitykseen jakoi selkeästi valloittajien sekä valloitettujen maailmankuvan. Ajatusten taustalla voidaan nähdä kiinnekohtia talouden sekä uskonnon erilaisuudesta.