From Pröökinä to Lady – The Weakening of Language in the English Translation of Väinö Linna’s Täällä Pohjantähden Alla
KYTÖHARJU, JENNI (2008)
2008
Englantilainen filologia - English Philology
Humanistinen tiedekunta - Faculty of Humanities
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2008-05-26
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-18371
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-18371
Tiivistelmä
Tämä Pro gradu -tutkielma tarkastelee ihmisiin viittaavien ilmausten käännöksiä Väinö Linnan klassikkoteoksen Täällä Pohjantähden alla -trilogian ensimmäisen osan englanninnoksessa. Tavoitteena oli tutkia, ilmeneekö tässä käännöksessä myös käännösten universaaliksi piirteeksi ehdotettua kielen moniulotteisuuden vähenemistä ja missä määrin. Analysoitavat ilmaukset on kerätty Täällä Pohjantähden alla -trilogian ensimmäisestä osasta sekä sen käännöksestä englanniksi. Trilogian käännös ilmestyi vuosina 2001–2003, joten sitä ei tämän työn tekovaiheessa ole vielä ehditty tutkia yhtä laajasti. Tämä vaikutti päätökseeni valita juuri tämä trilogia tutkimukseni kohteeksi.
Käännöstieteessä on etsitty useita mahdollisia kääntämisen universaaleja piirteitä, jotka toistuvat käännöksestä ja kieliparista riippumatta käännetyissä teksteissä useammin kuin alkuperäisissä teksteissä, yhtenä näistä useilla eri nimillä tunnettu käännöksen laimentuminen: käännösten taipumus menettää osa murteellisuudestaan, puhekielisyydestään, jopa kiroilun voimakkuudesta. Koska Linnan tekstit ovat täynnä näitä elementtejä, tuntui luontevalta etsiä tätä universaalia Linnan kirjoista. Tutkittu aineisto on vain trilogian ensimmäisestä osasta, sillä toisessa osassa ilmaukset alkoivat hyvin nopeasti toistua samankaltaisina.
Tutkimuksen toinen tavoite oli tarkastella, onko ihmisten nimitysten käännöksissä eroa sen suhteen, käytetäänkö nimitystä suoraan nimitetyn kuullen vai puhutaanko tästä ns. selän takana tai kertojan äänellä, sillä alkuperäistekstissä suorat nimitykset olivat heikompia.
Tutkimuksen tulokset yllättivät osittain: heikentymistä oli käännöksessä tapahtunut huomattavasti, mutta eroja yllä mainittujen ilmausryhmien välillä ei ollut. Tämä saattaa johtua käännöksen yleisestä laimentumisesta siinä määrin, että merkittävää eroa ei päässyt syntymään.
Asiasanat: käännöksen heikentyminen, kääntämisen universaalit, Täällä Pohjantähden alla -trilogia, ihmiseen viittaaminen
Käännöstieteessä on etsitty useita mahdollisia kääntämisen universaaleja piirteitä, jotka toistuvat käännöksestä ja kieliparista riippumatta käännetyissä teksteissä useammin kuin alkuperäisissä teksteissä, yhtenä näistä useilla eri nimillä tunnettu käännöksen laimentuminen: käännösten taipumus menettää osa murteellisuudestaan, puhekielisyydestään, jopa kiroilun voimakkuudesta. Koska Linnan tekstit ovat täynnä näitä elementtejä, tuntui luontevalta etsiä tätä universaalia Linnan kirjoista. Tutkittu aineisto on vain trilogian ensimmäisestä osasta, sillä toisessa osassa ilmaukset alkoivat hyvin nopeasti toistua samankaltaisina.
Tutkimuksen toinen tavoite oli tarkastella, onko ihmisten nimitysten käännöksissä eroa sen suhteen, käytetäänkö nimitystä suoraan nimitetyn kuullen vai puhutaanko tästä ns. selän takana tai kertojan äänellä, sillä alkuperäistekstissä suorat nimitykset olivat heikompia.
Tutkimuksen tulokset yllättivät osittain: heikentymistä oli käännöksessä tapahtunut huomattavasti, mutta eroja yllä mainittujen ilmausryhmien välillä ei ollut. Tämä saattaa johtua käännöksen yleisestä laimentumisesta siinä määrin, että merkittävää eroa ei päässyt syntymään.
Asiasanat: käännöksen heikentyminen, kääntämisen universaalit, Täällä Pohjantähden alla -trilogia, ihmiseen viittaaminen