Ampuma-aselain mukaiset päätökset Itä-Suomen läänissä perheväkivaltatilanteissa vuonna 2006
JÄÄSKELÄINEN, RISTO (2008)
2008
Hallintotiede, turvallisuushallinto - Administrative Science, Security Administration Pr
Kauppa- ja hallintotieteiden tiedekunta - Faculty of Economics and Administration
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2008-05-26
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-18344
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-18344
Tiivistelmä
Tässä tutkielmassa selvitetään Itä-Suomen läänissä vuonna 2006 perheväkivaltatilanteiden yhteydessä tehtyjä ampuma-aselain mukaisia päätöksiä. Yksi ampuma-aselain 67 §:n määrittelemä peruste ampuma-aselain mukaiselle päätökselle, aselupien peruuttamiselle tai varoitukselle, on luvanhaltijan syyllistyminen väkivaltarikokseen. Tutkimusmenetelmä on otantatutkimus, missä kaikista vuonna 2006 tehdyistä ampuma-aselain mukaisista päätöksistä valittiin systemaattisesti ne, joiden perusteena on perheväkivaltaan syyllistyminen. Tutkimuksessa selvitetään eroavatko Itä-Suomen läänin poliisilaitoksissa tehdyt ampuma-aselain mukaiset päätökset toisistaan eli toteutuuko niissä kansalaisten yhdenvertaisuus.
Itä-Suomen läänissä tehtiin vuonna 2006 yhteensä 315 ampuma-aselain mukaista päätöstä. Niistä 101 oli varoituksia ja 214 tapauksessa henkilön aseluvat peruutettiin. Varoitusten osuus oli 32,1 prosenttia. Varsinaiseksi tutkimusaineistoksi valikoitui 68 perheväkivaltatilannetta, jossa rikoksesta epäillyllä oli tapahtumahetkellä voimassa olevia aselupia. Heistä 30 henkilölle tehtiin ampuma-aselain mukainen päätös ja 38 henkilön aselupia ei otettu lupaharkintaan. 30 ampuma-aselain mu-kaista päätöstä jakautuivat 9 varoitukseen ja 21 peruuttamiseen. Tutkimusaineistossa varoitusten osuus oli 30 prosenttia päätöksistä eli niiden osuus oli hyvin lähelle sama kuin kaikissa vuoden 2006 päätöksissä.
Yhdenvertaisuuden toteutumisen arvioimisen kannalta merkittävimpiä olivat ne 38 tapausta, joissa perheväkivaltaan syyllistyneen henkilön aseluville ei tehty minkäänlaista ampuma-aselain mukaista päätöstä. Tutkimusaineistoon sisältyi mm. tapaus, missä aselupien haltija oli syyllistynyt törkeään pahoinpitelyyn perhepiirissään, mutta hänen aselupiaan ei oltu otettu lainkaan lupaharkintaan. Tutkimusaineistoon sisältyi lisäksi tapaus, missä aselupien haltija oli syyllistynyt lievään pahoinpitelyyn ja ampuma-aserikkomukseen ja hänen aseluvat peruutettiin. Pelkästään näitä kahta tapausta vertaamalla voi todeta, että yhdenvertaisuus ei ole toteutunut kaikissa tapauksissa.
Ampuma-aselaki jättää runsaasti harkintavaltaa ampuma-aselain mukaisen päätöksen tekijälle. Run-sas harkintavalta on johtanut siihen, että eri poliisilaitosten aselupakäytännöt poikkeavat suuresti toisistaan. Tilanteen korjaamiseksi sisäasiainministeriö antoi 19.10.2007 aselupakäytäntöjen yhtenäistämisohjeet. Ohjeet pyrkivät yhdenmukaistamaan ampuma-aselain mukaisia päätöksiä. Aselu-pakäytäntöjen yhtenäistäminen on erityisen tärkeää 1.1.2009 alkaen, kun 14 nykyistä Itä-Suomen läänin poliisilaitosta muodostavat kolme maakunnallista poliisilaitosta. Yhdenvertaisuuden toteutumattomuus ei johdu pelkästään erilaisesta lupaharkinnasta. Yksi ongelma on tiedonkulku, kun hälytys- ja tutkintatehtäviä tekevät poliisit eivät tunnista tilanteita, mitkä mahdollistavat ampuma-aselain mukaisen päätöksen tekemisen. Tieto kentän ja lupapäätösten tekijän välillä ei kulje. Tilanteiden tunnistaminen ja tiedon kulun parantaminen edellyttävät ohjausta ja koulutusta työyhteisöissä, mutta sitä olisi sisällytettävä myös poliisin perustutkintoon. Yhdenvertaiset ja lainmukaiset ampuma-aselain mukaiset päätökset ovat kaikkien etu.
Avainsanat: Ampuma-ase, ampuma-aselain mukainen päätös, aselupa, hallintopäätös, perheväkivalta, peruutus, varoitus, yhdenvertaisuus, yhtenäistämisohjeet
Itä-Suomen läänissä tehtiin vuonna 2006 yhteensä 315 ampuma-aselain mukaista päätöstä. Niistä 101 oli varoituksia ja 214 tapauksessa henkilön aseluvat peruutettiin. Varoitusten osuus oli 32,1 prosenttia. Varsinaiseksi tutkimusaineistoksi valikoitui 68 perheväkivaltatilannetta, jossa rikoksesta epäillyllä oli tapahtumahetkellä voimassa olevia aselupia. Heistä 30 henkilölle tehtiin ampuma-aselain mukainen päätös ja 38 henkilön aselupia ei otettu lupaharkintaan. 30 ampuma-aselain mu-kaista päätöstä jakautuivat 9 varoitukseen ja 21 peruuttamiseen. Tutkimusaineistossa varoitusten osuus oli 30 prosenttia päätöksistä eli niiden osuus oli hyvin lähelle sama kuin kaikissa vuoden 2006 päätöksissä.
Yhdenvertaisuuden toteutumisen arvioimisen kannalta merkittävimpiä olivat ne 38 tapausta, joissa perheväkivaltaan syyllistyneen henkilön aseluville ei tehty minkäänlaista ampuma-aselain mukaista päätöstä. Tutkimusaineistoon sisältyi mm. tapaus, missä aselupien haltija oli syyllistynyt törkeään pahoinpitelyyn perhepiirissään, mutta hänen aselupiaan ei oltu otettu lainkaan lupaharkintaan. Tutkimusaineistoon sisältyi lisäksi tapaus, missä aselupien haltija oli syyllistynyt lievään pahoinpitelyyn ja ampuma-aserikkomukseen ja hänen aseluvat peruutettiin. Pelkästään näitä kahta tapausta vertaamalla voi todeta, että yhdenvertaisuus ei ole toteutunut kaikissa tapauksissa.
Ampuma-aselaki jättää runsaasti harkintavaltaa ampuma-aselain mukaisen päätöksen tekijälle. Run-sas harkintavalta on johtanut siihen, että eri poliisilaitosten aselupakäytännöt poikkeavat suuresti toisistaan. Tilanteen korjaamiseksi sisäasiainministeriö antoi 19.10.2007 aselupakäytäntöjen yhtenäistämisohjeet. Ohjeet pyrkivät yhdenmukaistamaan ampuma-aselain mukaisia päätöksiä. Aselu-pakäytäntöjen yhtenäistäminen on erityisen tärkeää 1.1.2009 alkaen, kun 14 nykyistä Itä-Suomen läänin poliisilaitosta muodostavat kolme maakunnallista poliisilaitosta. Yhdenvertaisuuden toteutumattomuus ei johdu pelkästään erilaisesta lupaharkinnasta. Yksi ongelma on tiedonkulku, kun hälytys- ja tutkintatehtäviä tekevät poliisit eivät tunnista tilanteita, mitkä mahdollistavat ampuma-aselain mukaisen päätöksen tekemisen. Tieto kentän ja lupapäätösten tekijän välillä ei kulje. Tilanteiden tunnistaminen ja tiedon kulun parantaminen edellyttävät ohjausta ja koulutusta työyhteisöissä, mutta sitä olisi sisällytettävä myös poliisin perustutkintoon. Yhdenvertaiset ja lainmukaiset ampuma-aselain mukaiset päätökset ovat kaikkien etu.
Avainsanat: Ampuma-ase, ampuma-aselain mukainen päätös, aselupa, hallintopäätös, perheväkivalta, peruutus, varoitus, yhdenvertaisuus, yhtenäistämisohjeet