Hallinnollinen ohjaus ja toimijaverkosto Amurin koulun jätepolitiikan määrittäjinä
JUVANI, TANJA (2008)
2008
Ympäristöpolitiikka - Environmental Policy
Kauppa- ja hallintotieteiden tiedekunta - Faculty of Economics and Administration
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2008-05-26
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-18340
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-18340
Tiivistelmä
Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää, miten hallinnollinen ohjaus ja toimijoiden muodostama verkosto määrittävät Amurin koulun jätepolitiikkaa. Hallinnollinen ohjaus rajautuu tässä yhteydessä opetussuunnitelmaan ja Tampereen kaupungin ympäristöpolitiikkaan. Toimijaverkostoon kuuluvat koulukiinteistön työntekijät, oppilaat ja viisi kaupunkihallinnon vastuuhenkilöä.
Jätepolitiikalla tarkoitan 1) jätehuoltoa, joka muodostuu piha-alueen jätetilasta ja jäteastioiden tyhjennyksistä, 2) jätteiden lajittelua, 3) jätteen synnyn ehkäisyä, 4) käyttökelpoisten tavaroiden uudelleenkäyttöä ja 5) kohtien 1–4 huomioonottamista koulun hankinnoissa. Tutkimuksen pääasiallisena aineistona on 13 teemahaastattelua. Kaupungin ympäristöpolitiikkaan ja opetussuunnitelmiin liittyvät kirjalliset materiaalit ovat tärkeää pohja-aineistoa. Lisäksi olen havainnoinut ja valokuvannut koulukiinteistössä ja piha-alueella.
Haastatteluaineisto on järjestetty teemoittelemalla, minkä jälkeen aineistosta on haettu vastauksia tutkimusongelmaa avaaviin ja teoreettisesta viitekehyksestä johdettuihin kysymyksiin. Käsitteelliset työkalut pohjaavat yhteisöön, yhteisöllisyyteen ja toimijoiden verkostoon, joita ylläpitävät rakenteet, rutinoituneet käytännöt ja totunnaistunut toiminta. Toimijaryhmien dynamiikkaa, vuorovaikutusta ja yhteistyötä avaan käsitteillä identiteetti, dialogi, toimija, toimija-asema, toiminnan tila ja diskurssi.
Ennakko-olettamukseni, että toimijaverkosto nousee hallinnollista ohjausta tärkeämmäksi jätepolitiikkaa rajaavaksi tekijäksi, pitää osittain paikkansa. Toimijoiden vuorovaikutus ja yhteistyö sekä tiedottaminen ovat edellytyksiä hallinnollisen ohjauksen toteutumiselle. Opetussuunnitelma vaikuttaa opetuksen sisältöön ja opetuskäytäntöihin, ympäristöpolitiikka suoraan käytännön jäteasioihin. Amurin koululla on monia toimivia lajittelu-, kierrätys- ja jätteenvähentämiskäytäntöjä.
Ammatti-identiteetit ja roolit määrittävät toimijoiden toimintamahdollisuuksia ja tapaa nähdä Amurin koulu. Toimijaverkostossa on sekä vahvoja yhteistyökuvioita ja ydinryhmiä että toimijoita, jotka jäävät toiminnan tasolla yksin. Yhteistyökuviot noudattavat pääosin kaupungin sektorijakoa. Yhteisön sisäinen hierarkia ja vastuunjako ovat paikoitellen epäselviä ja ristiriitaisia. Aukot vuorovaikutuksessa ja toimintojen jakautuminen sektoreihin vaikeuttavat käytännön jätepolitiikkaa. Toisaalta byrokratian rajat saattavat hävitä koulun arjessa. Vastaantulo, asenne ja tieto eri yksiköiden toiminnasta helpottaisivat tilannetta, jolloin kankeista raja-aidoista voitaisiin joustaa kohti yhteisiä päämääriä.
Avainsanat: kouluyhteisö, jätepolitiikka, ympäristöpolitiikka, toimijaverkostot, hallinnollinen ohjaus, opetussuunnitelma
Jätepolitiikalla tarkoitan 1) jätehuoltoa, joka muodostuu piha-alueen jätetilasta ja jäteastioiden tyhjennyksistä, 2) jätteiden lajittelua, 3) jätteen synnyn ehkäisyä, 4) käyttökelpoisten tavaroiden uudelleenkäyttöä ja 5) kohtien 1–4 huomioonottamista koulun hankinnoissa. Tutkimuksen pääasiallisena aineistona on 13 teemahaastattelua. Kaupungin ympäristöpolitiikkaan ja opetussuunnitelmiin liittyvät kirjalliset materiaalit ovat tärkeää pohja-aineistoa. Lisäksi olen havainnoinut ja valokuvannut koulukiinteistössä ja piha-alueella.
Haastatteluaineisto on järjestetty teemoittelemalla, minkä jälkeen aineistosta on haettu vastauksia tutkimusongelmaa avaaviin ja teoreettisesta viitekehyksestä johdettuihin kysymyksiin. Käsitteelliset työkalut pohjaavat yhteisöön, yhteisöllisyyteen ja toimijoiden verkostoon, joita ylläpitävät rakenteet, rutinoituneet käytännöt ja totunnaistunut toiminta. Toimijaryhmien dynamiikkaa, vuorovaikutusta ja yhteistyötä avaan käsitteillä identiteetti, dialogi, toimija, toimija-asema, toiminnan tila ja diskurssi.
Ennakko-olettamukseni, että toimijaverkosto nousee hallinnollista ohjausta tärkeämmäksi jätepolitiikkaa rajaavaksi tekijäksi, pitää osittain paikkansa. Toimijoiden vuorovaikutus ja yhteistyö sekä tiedottaminen ovat edellytyksiä hallinnollisen ohjauksen toteutumiselle. Opetussuunnitelma vaikuttaa opetuksen sisältöön ja opetuskäytäntöihin, ympäristöpolitiikka suoraan käytännön jäteasioihin. Amurin koululla on monia toimivia lajittelu-, kierrätys- ja jätteenvähentämiskäytäntöjä.
Ammatti-identiteetit ja roolit määrittävät toimijoiden toimintamahdollisuuksia ja tapaa nähdä Amurin koulu. Toimijaverkostossa on sekä vahvoja yhteistyökuvioita ja ydinryhmiä että toimijoita, jotka jäävät toiminnan tasolla yksin. Yhteistyökuviot noudattavat pääosin kaupungin sektorijakoa. Yhteisön sisäinen hierarkia ja vastuunjako ovat paikoitellen epäselviä ja ristiriitaisia. Aukot vuorovaikutuksessa ja toimintojen jakautuminen sektoreihin vaikeuttavat käytännön jätepolitiikkaa. Toisaalta byrokratian rajat saattavat hävitä koulun arjessa. Vastaantulo, asenne ja tieto eri yksiköiden toiminnasta helpottaisivat tilannetta, jolloin kankeista raja-aidoista voitaisiin joustaa kohti yhteisiä päämääriä.
Avainsanat: kouluyhteisö, jätepolitiikka, ympäristöpolitiikka, toimijaverkostot, hallinnollinen ohjaus, opetussuunnitelma