Tuotedokumentaation rooli hoitotyössä ja sen kehittämismahdollisuudet: erityistarkastelussa haavanhoitotuotteet

Abstract

Tämän tutkimuksen tarkoituksena on kartoittaa tuotedokumentaation roolia hoitotyössä, ja erityisen tarkastelun kohteena on haavanhoitotuotteiden tuotedokumentaatio. Tutkimus on tehty yhteistyössä haavanhoitotuotteita valmistavan Smith & Nephew’n kanssa. Tavoitteena on selvittää, lukeeko hoitohenkilöstö haavanhoitotuotteiden käyttöohjeita ja jos ei, mikä tähän on syynä. Lisäksi tutkimuksessa tarkastellaan sähköisen tuotedokumentaation hyödyntämistä hoitohenkilöstön keskuudessa. Hypoteesina on, että käyttöohjeen käyttö sairaalaympäristössä on suhteellisen vähäistä. Tavoitteena on myös esittää ehdotuksia siitä, kuinka lääketieteellistä tuotedokumentaatiota voitaisiin parantaa.

Työn teoreettisena pohjana toimivat lääketieteelliselle tuotedokumentaatiolle eri tahoilta asetetut vaatimukset ja rajoitukset, jotka tulee ottaa huomioon dokumentaatiota suunniteltaessa ja tuotettaessa. Tarkastelen työssäni lainsäädäntöä, joka asettaa vaatimuksia itse käyttöohjeen ja merkintöjen lisäksi myös tuotteen valmistajalle ja ammattimaiselle käyttäjälle. Lakien lisäksi esittelen myös dokumenttien käyttöympäristöjä, käyttötilanteita, hoitotyön ja haavanhoidon yleistä luonnetta sekä käyttäjien valmiuksia, jotka asettavat omia rajoituksiaan tuotedokumentaation hyödyntämiselle. Kuvailen myös lyhyesti lääketieteellistä viestintää alana.

Tutkimusmenetelmänä oli kaksiosainen kysely, joka toteutettiin Länsi-Pohjan keskussairaalassa, Kainuun keskussairaalassa ja Turun yliopistollisessa keskussairaalassa keväällä 2008. Ensimmäiseen kyselyyn vastasi 25 hoitajaa ja toiseen 16 hoitajaa. Kysymykset jakautuivat kolmeen osioon: yleisesti haavanhoitotuotteiden dokumentaatiota koskeviin kysymyksiin, Internetin ja sähköisen tuotedokumentaation hyödyntämistä koskeviin kysymyksiin sekä Smith & Nephew’n V1STA™ Versatile 1 Portable -tuotetta koskeviin kysymyksiin ennen ja jälkeen kyseisen tuotteen koekäytön.

Tutkimuksessa kävi ilmi, että käyttöohjeen rooli hoitotyössä on hypoteesin vastaisesti suhteellisen merkittävä. 60 prosenttia vastaajista listasi käyttöohjeen tärkeimmäksi tietolähteekseen ongelmatilanteissa. Hoitotyössä tarvittava tieto saadaan kuitenkin pääosin valmistajan järjestämän tuotekoulutuksen muodossa, minkä lisäksi tiedontarpeita vähentää uusien tuotteiden samankaltaisuus jo käytössä olevien tuotteiden kanssa. Silloin, kun tiedontarvetta syystä tai toisesta kuitenkin esiintyy, käyttöohje on eniten käytetty vaihtoehto. Sähköisen tuotedokumentaation hyödyntäminen sen sijaan on kohtalaisen vähäistä.

Käyttöohjeiden laatua voitaisiin parantaa tämän tutkimuksen perusteella muun muassa lisäämällä suomenkielisten ohjeiden määrää, parantamalla tiedon jäsentelyä ohjeissa, lisäämällä ohjeiden informaatiosisältöä sekä kiinnittämällä huomiota käyttöohjeiden kieliasuun. Uusista ohjemedioista eniten kannatusta saivat laminoidut pikaohjeet sekä julisteet, jotka olisivat haasteellisessa sairaalaympäristössä käytännöllisiä ja helposti käytettäviä ohjeformaatteja.

Avainsanat: käyttöohje, lääketieteellinen tuotedokumentaatio, hoitotyö, haavanhoito