Onnistuneet henkilövalinnat ja suhteellinen etu yrityksen tehokkuustekijänä
KONTINEN, RIIKKA (2008)
2008
Kansantaloustiede - Economics
Kauppa- ja hallintotieteiden tiedekunta - Faculty of Economics and Administration
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2008-05-05
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-18044
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-18044
Tiivistelmä
GRADU OSITTAIN SALAINEN VIISI VUOTTA
Tässä tutkielmassa on perehdytty suhteellisen edun periaatteeseen yritysten henkilövalin-noissa. Yrityksen tarkoituksena on löytää mahdollisimman tehokas ja suhteellisen edun mukainen ratkaisu varsinkin keski- ja ylemmän johdon tehtäviin, mutta optimaalisessa tilanteessa myös muiden tasojen henkilöratkaisuihinsa. Suhteellisen edun periaatteella pyritään tehokkuuden parantamiseen, mikä on yksi keskeinen menestystekijä yritykselle.
Yritysmaailmassa tavoitteet tehokkuuden parantamiseksi ovat merkittävästi lisääntyneet. Tehokkuuden parantamiseksi käytetään usein yrityksen ulkopuolisen konsultin apua. Myös henkilövalinnoissa käytetään yleisesti konsultteja, varsinkin kun palkataan henkilö yrityksen keski- tai ylemmän johdon tehtäviin. Tutkielman empiirisessä osassa käsitellään erään konsulttiyrityksen kehittämää kyvykkyyksien arviointimenetelmää, jonka avulla on tarkoitus parantaa tehokkuutta yrityksessä. Tutkimukseen on kerätty sekä kvantitatiivista että kvalitatiivista aineistoa. Kvantitatiivisen tutkimuksen tutkimusmenetelmät ja perusteet esitellään tutkielmassa, samoin kvalitatiivinen tutkimus ja sen tulokset. Kvantitatiivinen tutkimus on suoritettu differenssin differenssiestimaattorilla regressioanalyysia hyväksi käyttäen. Kvantitatiivisen tutkimuksen tulososa on tilaavan yrityksen kannalta yrityssalaisuuden piiriin kuuluvaa tietoa, joten varsinaiset tulokset käsitellään erillisellä liitteellä. Tutkimuksen alkuperäisenä tarkoituksena oli yhdistellä kvantitatiivisen ja kvalitatiivisen tutkimuksen aineistoja ja asettaa kvalitatiivisesta tutkimuksesta taustamuuttujia kvantitatiiviselle tutkimukselle. Kvalitatiivisen tutkimusdatan vähäisyyden vuoksi tästä on kuitenkin jouduttu luopumaan.
Avainsanat: suhteellinen etu henkilövalinnoissa, differenssin differenssi
Tässä tutkielmassa on perehdytty suhteellisen edun periaatteeseen yritysten henkilövalin-noissa. Yrityksen tarkoituksena on löytää mahdollisimman tehokas ja suhteellisen edun mukainen ratkaisu varsinkin keski- ja ylemmän johdon tehtäviin, mutta optimaalisessa tilanteessa myös muiden tasojen henkilöratkaisuihinsa. Suhteellisen edun periaatteella pyritään tehokkuuden parantamiseen, mikä on yksi keskeinen menestystekijä yritykselle.
Yritysmaailmassa tavoitteet tehokkuuden parantamiseksi ovat merkittävästi lisääntyneet. Tehokkuuden parantamiseksi käytetään usein yrityksen ulkopuolisen konsultin apua. Myös henkilövalinnoissa käytetään yleisesti konsultteja, varsinkin kun palkataan henkilö yrityksen keski- tai ylemmän johdon tehtäviin. Tutkielman empiirisessä osassa käsitellään erään konsulttiyrityksen kehittämää kyvykkyyksien arviointimenetelmää, jonka avulla on tarkoitus parantaa tehokkuutta yrityksessä. Tutkimukseen on kerätty sekä kvantitatiivista että kvalitatiivista aineistoa. Kvantitatiivisen tutkimuksen tutkimusmenetelmät ja perusteet esitellään tutkielmassa, samoin kvalitatiivinen tutkimus ja sen tulokset. Kvantitatiivinen tutkimus on suoritettu differenssin differenssiestimaattorilla regressioanalyysia hyväksi käyttäen. Kvantitatiivisen tutkimuksen tulososa on tilaavan yrityksen kannalta yrityssalaisuuden piiriin kuuluvaa tietoa, joten varsinaiset tulokset käsitellään erillisellä liitteellä. Tutkimuksen alkuperäisenä tarkoituksena oli yhdistellä kvantitatiivisen ja kvalitatiivisen tutkimuksen aineistoja ja asettaa kvalitatiivisesta tutkimuksesta taustamuuttujia kvantitatiiviselle tutkimukselle. Kvalitatiivisen tutkimusdatan vähäisyyden vuoksi tästä on kuitenkin jouduttu luopumaan.
Avainsanat: suhteellinen etu henkilövalinnoissa, differenssin differenssi