"Mitä hyödymme vaikka voittaisimme koko maailman jos saamme vahinkon seläällemme" - Täällä Pohjantähden alla -romaanitrilogian raamatulliset viittaukset ja uskonnollinen kontrapunkti
MÄKINEN, TARU (2008)
2008
Suomen kirjallisuus - Finnish Literature
Humanistinen tiedekunta - Faculty of Humanities
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2008-04-22
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-17961
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-17961
Tiivistelmä
Tutkielman aiheena on Väinö Linnan Täällä Pohjantähden alla -romaanitrilogian uskonnollinen kontrapunkti eli uskonnollinen moniäänisyys teossarjassa. Raamattua siteerataan Täällä Pohjantähden alla -trilogiassa useasti, ja aihetta lähestytäänkin teoksissa esiintyvien raamattualluusioiden, mutta myös laveammin uskonnollisen diskurssin ja käyttäytymisen kautta. Kristinuskon merkitys yhtäältä sosiaalisena yhdistäjänä ja erottajana sekä toisaalta yksilön lohduttajana ja ahdistajana on yksi teoksen teemoista, jolla on suuri merkitys trilogian eettis-metafyysiselle tasolle. Eri henkilöhahmot todentavat tätä teemaa omilla tavoillaan, ja tämä tapakirjo muodostaa trilogian uskonnollisen kontrapunktin.
Raamatun siteeraamisessa nousevat etualalle vallankäytöllis-hermeneuttiset kysymykset siitä, miten Raamattua tulkitaan, kenellä on oikeus sen oikeaan tulkintaan ja millaisia asioita kukin Raamatulla motivoi ja oikeuttaa. Raamatun avulla synnytetään toisaalta myös huumoria, minkä mahdollistaa Raamatun vahva asema suomalaisessa kulttuurissa. Raamatullisen huumorin ulottuvuutta trilogiassa lähestytään karnevalismin käsitteen kautta.
Sekä moniäänisyyden että karnevalismin käsitteet ovat peräisin Mihail Bahtinin teorioista. Intertekstuaalisuuden, subtekstuaalisuuden ja alluusioiden käsittelyssä tärkeimpiä teoreetikkoja ovat Gérard Genette ja Kiril Taranovski sekä Taranovskin metodia Suomessa esitellyt ja suomalaiseen lyriikkaan soveltanut Tuomo Lahdelma.
Teosten henkilöhahmojen keskinäiset suhteet, dialogisuus ja vaikutukset toisiinsa sekä kirjailijan ja henkilöhahmojen välinen positio ovat moniäänisyyden kannalta keskeisiä kysymyksiä, jotka ottavat epäsuorasti kantaa myös Linnan kerrontatekniikkaan.
Tutkielman avainsanat: Väinö Linna, Täällä Pohjantähden alla, moniäänisyys, dialogisuus, Raamattu, subtekstuaalisuus, raamattualluusio, karnevalismi.
Raamatun siteeraamisessa nousevat etualalle vallankäytöllis-hermeneuttiset kysymykset siitä, miten Raamattua tulkitaan, kenellä on oikeus sen oikeaan tulkintaan ja millaisia asioita kukin Raamatulla motivoi ja oikeuttaa. Raamatun avulla synnytetään toisaalta myös huumoria, minkä mahdollistaa Raamatun vahva asema suomalaisessa kulttuurissa. Raamatullisen huumorin ulottuvuutta trilogiassa lähestytään karnevalismin käsitteen kautta.
Sekä moniäänisyyden että karnevalismin käsitteet ovat peräisin Mihail Bahtinin teorioista. Intertekstuaalisuuden, subtekstuaalisuuden ja alluusioiden käsittelyssä tärkeimpiä teoreetikkoja ovat Gérard Genette ja Kiril Taranovski sekä Taranovskin metodia Suomessa esitellyt ja suomalaiseen lyriikkaan soveltanut Tuomo Lahdelma.
Teosten henkilöhahmojen keskinäiset suhteet, dialogisuus ja vaikutukset toisiinsa sekä kirjailijan ja henkilöhahmojen välinen positio ovat moniäänisyyden kannalta keskeisiä kysymyksiä, jotka ottavat epäsuorasti kantaa myös Linnan kerrontatekniikkaan.
Tutkielman avainsanat: Väinö Linna, Täällä Pohjantähden alla, moniäänisyys, dialogisuus, Raamattu, subtekstuaalisuus, raamattualluusio, karnevalismi.