Rakenteellinen kompleksistuminen peruskoulun seitsemäs-, kahdeksas- ja yhdeksäsluokkalaisten kirjoitelmissa
OINONEN, SARI (2008)
2008
Suomen kieli - Finnish Language
Humanistinen tiedekunta - Faculty of Humanities
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2008-04-17
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-17924
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-17924
Tiivistelmä
Tutkielmassa tarkastellaan kielen rakenteellista kompleksistumista peruskoulun seitsemäs-, kahdeksas- ja yhdeksäsluokkalaisten kirjoitelmissa. Tutkimusaineisto (90 koulukirjoitelmaa) on kerätty eräältä tamperelaiselta yläkoululta helmi-maaliskuussa 2007. Mukana on kirjoitelmia kahdelta 7. luokalta, kahdelta 8. luokalta sekä yhdeltä 9. luokalta. Tutkielma on osa koulukirjoittamisen tutkimusprojektia, joka aloitettiin Tampereen yliopiston suomen kielen oppiaineessa vuonna 2006.
Tutkielman keskeisenä tavoitteena on tuottaa tietoa siitä, miten yläkoululaiset kirjoittavat kielen rakenteen kannalta. Tutkielmassa on tutkittu rakenteellisen kompleksistumisen ilmenemistä neljällä kielen osa-alueella, jotka ovat 1) sanojen yhdistäminen ja sanapituudet, 2) substantiivilausekkeet, 3) verbi-ilmaukset ja 4) lauseiden yhdistäminen. Tutkielmassa on lähdetty siitä ajatuksesta, että yksilön kognitiivinen kehitys ja kielen kehitys korreloivat suhteessa toisiinsa. Pitkälle edistynyt kognitiivinen kehitys mahdollistaa kompleksisten kielellisten rakenteiden sujuvan käytön ja toisaalta kielen kompleksisuus voi kuvastaa kognitiivisen kehityksen vaihetta. Tutkielmassa on hyödynnetty Jean Piaget’n kehityspsykologista teoriaa, jonka mukaan kognitiivisen kehityksen viimeinen vaihe, eli formaalisten operaatioiden vaihe, omaksutaan liukuvasti noin 12 ikävuodesta alkaen.
Tutkielma-aineiston kirjoitelmien kielessä tapahtuu odotuksenmukaisesti kompleksistumista siirryttäessä luokka-asteelta toiselle. 7. luokan kirjoitelmat ovat keskimäärin kaikkein vähiten kompleksistuneita kielen rakenteen osalta, kun taas 8. ja 9. luokan kirjoitelmat ovat kielen rakenteen osalta keskimäärin kaikkein kompleksisimpia. Toinen aineiston 7. luokista on niin sanottu kaksikielisen opetuksen luokka. Kaksikielisen opetuksen luokan kieli on lähes kaikilla tutkituilla osa-alueilla huomattavasti kompleksisempaa kuin tavallisen rinnakkaisluokan kieli. Opetushallitus on raportoinut viime vuosina useaan otteeseen poikien heikoista kirjoitustaidoista tyttöihin verrattuna. Omassa aineistossani tyttöjen ja poikien kielessä ilmenee kuitenkin vain vähän eroja kielen rakenteen kompleksisuudessa.
Avainsanat: kompleksistuminen, koulukirjoittaminen, yläkoulu, kielen kehitys, kognitiivinen kehitys
Tutkielman keskeisenä tavoitteena on tuottaa tietoa siitä, miten yläkoululaiset kirjoittavat kielen rakenteen kannalta. Tutkielmassa on tutkittu rakenteellisen kompleksistumisen ilmenemistä neljällä kielen osa-alueella, jotka ovat 1) sanojen yhdistäminen ja sanapituudet, 2) substantiivilausekkeet, 3) verbi-ilmaukset ja 4) lauseiden yhdistäminen. Tutkielmassa on lähdetty siitä ajatuksesta, että yksilön kognitiivinen kehitys ja kielen kehitys korreloivat suhteessa toisiinsa. Pitkälle edistynyt kognitiivinen kehitys mahdollistaa kompleksisten kielellisten rakenteiden sujuvan käytön ja toisaalta kielen kompleksisuus voi kuvastaa kognitiivisen kehityksen vaihetta. Tutkielmassa on hyödynnetty Jean Piaget’n kehityspsykologista teoriaa, jonka mukaan kognitiivisen kehityksen viimeinen vaihe, eli formaalisten operaatioiden vaihe, omaksutaan liukuvasti noin 12 ikävuodesta alkaen.
Tutkielma-aineiston kirjoitelmien kielessä tapahtuu odotuksenmukaisesti kompleksistumista siirryttäessä luokka-asteelta toiselle. 7. luokan kirjoitelmat ovat keskimäärin kaikkein vähiten kompleksistuneita kielen rakenteen osalta, kun taas 8. ja 9. luokan kirjoitelmat ovat kielen rakenteen osalta keskimäärin kaikkein kompleksisimpia. Toinen aineiston 7. luokista on niin sanottu kaksikielisen opetuksen luokka. Kaksikielisen opetuksen luokan kieli on lähes kaikilla tutkituilla osa-alueilla huomattavasti kompleksisempaa kuin tavallisen rinnakkaisluokan kieli. Opetushallitus on raportoinut viime vuosina useaan otteeseen poikien heikoista kirjoitustaidoista tyttöihin verrattuna. Omassa aineistossani tyttöjen ja poikien kielessä ilmenee kuitenkin vain vähän eroja kielen rakenteen kompleksisuudessa.
Avainsanat: kompleksistuminen, koulukirjoittaminen, yläkoulu, kielen kehitys, kognitiivinen kehitys