POLIISIN TIETOHALLINTOKESKUKSEN TULOSMITTARIT
RANTANEN, JUKKA (2007)
Tässä tietueessa ei ole kokotekstiä saatavilla Treposta, ainoastaan metadata.
RANTANEN, JUKKA
2007
Hallintotiede, turvallisuushallinto - Administrative Science, Security Administration Pr
Kauppa- ja hallintotieteiden tiedekunta - Faculty of Economics and Administration
Hyväksymispäivämäärä
2007-11-26Tiivistelmä
Tutkimuksessa on tarkasteltu Poliisin tietohallintokeskuksen tulosmittareita vuodelta 2006. Tulosmittareita on tarkasteltu kolmesta eri näkökulmasta. Ensimmäinen näkökulma tarkastelee mittareiden kykyä mitata Poliisin tietohallintokeskuksen tuloksellisuutta poliisitoiminnan näkökulmasta. Toinen näkökulma tarkastelee mittareita valtionhallinnon tulosprismakehikosta käsin. Kolmas näkökulma pureutuu mittareiden kykyyn mitata sitä, mitä niillä on tarkoitus mitata.
Poliisin tietohallintokeskuksen tulosmittarit on rakennettu poliisin tasapainotetun mittariston pohjalle, jonka rakenne sopii hyvin yhteen valtionhallinnon tulosprismakehikon kanssa. Poliisin tietohallintokeskuksen tulosmittaristo kytkeytyy kuitenkin huonosti sekä poliisin tietohallintokeskuksen peruspäämääriin ja strategioihin että poliisin strategioihin, kriittisiin menestystekijöihin ja mittareihin. Yhtenä syynä huonoon kytkeytymiseen voidaan pitää sitä, että poliisin tulosohjaustoteutus on monimutkainen kokonaisuus, jonka perusteita on vaikea löytää.
Poliisin tietohallintokeskuksen mittaristossa on hyviä tuloksellisuudesta kertovia mittareita, kuten vasteaika-, saatavuus- ja asiakastyytyväisyysmittarit. Mittareissa on paljon tekijöitä, jotka heikentävät mittareiden luotettavuutta ja osassa mittareista ei ole tavoitteita. Tulosprisman näkökulmasta mittaristo kuvaa hyvin palvelukykyä ja laatua, mutta sen avulla on vaikea arvioida toiminnan vaikuttavuutta. Mittaristosta ei löydy suoritteista ja julkishyödykkeistä kertovia lukuja.
Tutkimuksen perusteella Poliisin tietohallintokeskuksen mittarit tulisi kytkeä paremmin viraston strategioihin, visioon ja missioon. Tuloksellisuuden arvioinnissa olisi syytä siirtyä tulosprismakehikon mukaiseen arviointiin ja keskittyä syy – seuraus -ketjujen rakentamiseen aina sisäasiainministeriön mittareihin asti. Uusina mittareina mittaristoon ehdotetaan muun muassa koulutustasoindeksiä ja johtamista arvioivia mittareita.
Avainsanat: Tulosohjaus, tulosmittarit, tulosprisma, tasapainotettu mittaristo, poliisi, tietohallinto
Poliisin tietohallintokeskuksen tulosmittarit on rakennettu poliisin tasapainotetun mittariston pohjalle, jonka rakenne sopii hyvin yhteen valtionhallinnon tulosprismakehikon kanssa. Poliisin tietohallintokeskuksen tulosmittaristo kytkeytyy kuitenkin huonosti sekä poliisin tietohallintokeskuksen peruspäämääriin ja strategioihin että poliisin strategioihin, kriittisiin menestystekijöihin ja mittareihin. Yhtenä syynä huonoon kytkeytymiseen voidaan pitää sitä, että poliisin tulosohjaustoteutus on monimutkainen kokonaisuus, jonka perusteita on vaikea löytää.
Poliisin tietohallintokeskuksen mittaristossa on hyviä tuloksellisuudesta kertovia mittareita, kuten vasteaika-, saatavuus- ja asiakastyytyväisyysmittarit. Mittareissa on paljon tekijöitä, jotka heikentävät mittareiden luotettavuutta ja osassa mittareista ei ole tavoitteita. Tulosprisman näkökulmasta mittaristo kuvaa hyvin palvelukykyä ja laatua, mutta sen avulla on vaikea arvioida toiminnan vaikuttavuutta. Mittaristosta ei löydy suoritteista ja julkishyödykkeistä kertovia lukuja.
Tutkimuksen perusteella Poliisin tietohallintokeskuksen mittarit tulisi kytkeä paremmin viraston strategioihin, visioon ja missioon. Tuloksellisuuden arvioinnissa olisi syytä siirtyä tulosprismakehikon mukaiseen arviointiin ja keskittyä syy – seuraus -ketjujen rakentamiseen aina sisäasiainministeriön mittareihin asti. Uusina mittareina mittaristoon ehdotetaan muun muassa koulutustasoindeksiä ja johtamista arvioivia mittareita.
Avainsanat: Tulosohjaus, tulosmittarit, tulosprisma, tasapainotettu mittaristo, poliisi, tietohallinto