Vertailututkimus tilintarkastajien riippumattomuuden varmistamisesta yksityisellä ja julkisella sektorilla
MÄKELÄ, JENNI (2007)
2007
Finanssihallinto ja julkisyhteisöjen laskentatoimi - Financial Administration and Public Sector Accounting
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2007-11-26
Julkaisun pysyvä osoite on
http://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-17426
http://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-17426
Tiivistelmä
Tilintarkastajien halutaan näyttävän ulkopuolisten silmissä luotettavilta,
puolueettomilta ja ammatillisesti päteviltä henkilöiltä. Erityisen tärkeää
tilintarkastajien on olla riippumattomia ja riippumattomuuden merkitys kasvaa koko ajan. Tämän pro gradu -tutkielman tutkimusongelman muodostaa vertailu tilintarkastajien riippumattomuuden varmistamisesta yksityisellä ja julkisella sektorilla. Julkisella sektorilla tarkoitetaan tässä työssä valtiota ja kuntia. Tutkielman tavoitteena on selvittää se, miksi riippumattomuus halutaan varmistaa, miten riippumattomuutta säännellään ja valvotaan yksityisellä ja julkisella sektorilla ja ilmeneekö sääntelyssä tai valvonnassa eroja sektoreiden välillä.
Tutkimus on laadullinen ja tulkitseva ja se koostuu suurelta osin lähdemateriaalin pohjalta tehtyihin vertailuihin ja päätelmiin. Teoreettisessa osassa pohditaan päämies-agentti -teorian avulla syitä riippumattomuuden varmistamiseen ja sovelletaan teoriaa tutkielmassa käytettävään asetelmaan valvonnan kohteesta ja valvojasta. Jokaisen sektorin osalta käydään läpi sitä, minkälaisia säännöksiä on olemassa tilintarkastajien riippumattomuudelle. Vertailun pohjalta päädytään siihen tulokseen, että eniten tilintarkastajien riippumattomuutta säännellään yksityisellä sektorilla ja että yksityinen sektori ja kuntasektori muistuttavat toisiaan eniten tässä suhteessa. Yksityisen ja kuntasektorin tilintarkastajien riippumattomuutta myös valvotaan hyvin samankaltaisin tavoin. Valtiontalouden tarkastusviraston tilintarkastajia valvotaan selkeästi vähemmän kuin yksityisen tai kuntasektorin tilintarkastajia. Näihin löydettyihin johtopäätöksiin tukea antaa myös tämän työn empiirinen osuus. Empiiristä osuutta varten lähetettiin kysely yhdelle KHT-yhteisölle, valtiontalouden tarkastusvirastolle ja yhdelle JHTT-yhteisölle sen selvittämiseksi, miten nämä organisaatiot itse valvovat tilintarkastajien riippumattomuutta. Tutkielmassa käsitellään vielä 1.7.2007 voimaan astuneen uuden tilintarkastuslain aiheuttamia muutoksia ja voidaan todeta, ettei uusi laki anna aihetta muuttaa johtopäätöstä. Lain myötä yksityisen sektorin tilintarkastajien riippumattomuuden sääntely vain lisääntyi. Muutokset eivät kuitenkaan lähennä yksityistä sektoria valtiosektorin kanssa, vaan edelleen yksityinen ja kuntasektori ovat riippumattomuuden sääntelyssä melko lähellä toisiaan.
Arvioitaessa yleisesti tilintarkastajien riippumattomuuden varmistamista Suomessa, voidaan todeta sen olevan hyvällä tasolla. On kuitenkin hyvä muistaa myös se, että suurin merkitys tilintarkastajan riippumattomuuden varmistamisessa on tilintarkastajalla itsellään.
Asiasanat: Tilintarkastus, riippumattomuus, valvonta
puolueettomilta ja ammatillisesti päteviltä henkilöiltä. Erityisen tärkeää
tilintarkastajien on olla riippumattomia ja riippumattomuuden merkitys kasvaa koko ajan. Tämän pro gradu -tutkielman tutkimusongelman muodostaa vertailu tilintarkastajien riippumattomuuden varmistamisesta yksityisellä ja julkisella sektorilla. Julkisella sektorilla tarkoitetaan tässä työssä valtiota ja kuntia. Tutkielman tavoitteena on selvittää se, miksi riippumattomuus halutaan varmistaa, miten riippumattomuutta säännellään ja valvotaan yksityisellä ja julkisella sektorilla ja ilmeneekö sääntelyssä tai valvonnassa eroja sektoreiden välillä.
Tutkimus on laadullinen ja tulkitseva ja se koostuu suurelta osin lähdemateriaalin pohjalta tehtyihin vertailuihin ja päätelmiin. Teoreettisessa osassa pohditaan päämies-agentti -teorian avulla syitä riippumattomuuden varmistamiseen ja sovelletaan teoriaa tutkielmassa käytettävään asetelmaan valvonnan kohteesta ja valvojasta. Jokaisen sektorin osalta käydään läpi sitä, minkälaisia säännöksiä on olemassa tilintarkastajien riippumattomuudelle. Vertailun pohjalta päädytään siihen tulokseen, että eniten tilintarkastajien riippumattomuutta säännellään yksityisellä sektorilla ja että yksityinen sektori ja kuntasektori muistuttavat toisiaan eniten tässä suhteessa. Yksityisen ja kuntasektorin tilintarkastajien riippumattomuutta myös valvotaan hyvin samankaltaisin tavoin. Valtiontalouden tarkastusviraston tilintarkastajia valvotaan selkeästi vähemmän kuin yksityisen tai kuntasektorin tilintarkastajia. Näihin löydettyihin johtopäätöksiin tukea antaa myös tämän työn empiirinen osuus. Empiiristä osuutta varten lähetettiin kysely yhdelle KHT-yhteisölle, valtiontalouden tarkastusvirastolle ja yhdelle JHTT-yhteisölle sen selvittämiseksi, miten nämä organisaatiot itse valvovat tilintarkastajien riippumattomuutta. Tutkielmassa käsitellään vielä 1.7.2007 voimaan astuneen uuden tilintarkastuslain aiheuttamia muutoksia ja voidaan todeta, ettei uusi laki anna aihetta muuttaa johtopäätöstä. Lain myötä yksityisen sektorin tilintarkastajien riippumattomuuden sääntely vain lisääntyi. Muutokset eivät kuitenkaan lähennä yksityistä sektoria valtiosektorin kanssa, vaan edelleen yksityinen ja kuntasektori ovat riippumattomuuden sääntelyssä melko lähellä toisiaan.
Arvioitaessa yleisesti tilintarkastajien riippumattomuuden varmistamista Suomessa, voidaan todeta sen olevan hyvällä tasolla. On kuitenkin hyvä muistaa myös se, että suurin merkitys tilintarkastajan riippumattomuuden varmistamisessa on tilintarkastajalla itsellään.
Asiasanat: Tilintarkastus, riippumattomuus, valvonta