Poliisin kansainvälinen oikeusapu
LARKIO, JUKKA (2007)
LARKIO, JUKKA
2007
Hallintotiede, turvallisuushallinto - Administrative Science, Security Administration Pr
Kauppa- ja hallintotieteiden tiedekunta - Faculty of Economics and Administration
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2007-11-13
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-17393
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-17393
Tiivistelmä
Tutkimustehtävänä oli selvittää millainen on poliisin kansainvälisen oikeusavun prosessi ja prosessin laatu sekä miten sitä on mahdollista kehittää. Kansainvälisellä oikeusavulla on keskeinen merkitys rajat ylittävän rikollisuuden esitutkinnassa. Rajat ylittävä rikollisuus on pääsääntöisesti järjestäytynyttä rikollisuutta. Aihe on ajankohtainen sillä sisäasianministeriö on määrittänyt vuoden 2007 järjestäytyneen rikollisuuden teemavuodeksi. Tutkimus rajattiin koskemaan huumausainerikollisuutta, koska sille on tyypillistä kansainväliset yhteydet. Vaikka tutkimus rajattiin huumausainerikollisuuteen, sama oikeusapuprosessi on myös muissa rikollisuuden lajeissa. Laatujohtaminen ja prosessin laatu olivat tutkimuksen teoreettiset viitekehykset. Prosessin arvioinnilla päädyttiin loppupäätelmiin.
Tutkimuksen empiirinen osa tehtiin teemahaastattelumenetelmällä haastattelemalla viittä rikoskomisariota, jolla on pitkä kokemus kansainvälisen huumausainerikollisuuden tutkinnasta ja tutkinnanjohdosta. Kirjallisina lähteinä käytettiin pääasiassa kotimaista lainsäädäntöä, kansainvälisiä sopimuksia, sisäasiainministeriön määräyksiä, kansainvälistä poliisiyhteistyötä koskevaa kirjallisuutta ja rikostietopalvelun laatukäsikirjaa.
Kansainvälisen oikeusavun prosessi Suomessa on hyvä ja joustava, mutta laadunvalvonta-järjestelmä ei toimi aivan aukottomasti. Keskeisin puute on oikeusapupyyntöjen seuranta. Kun oikeusapupyyntö lähtee Suomesta, sen etenemistä ei seurata. Oikeusapupyynnön seuranta kuuluu rikostietopalvelun tehtäviin, mutta käytännössä seuranta on kiinni tutkinnanjohtajan aktiivisuudesta. Ongelma korostuu yksittäisissä oikeusapupyynnöissä. Operatiivisessa, reaaliaikaisissa oikeusapupyynnöissä ongelmaa ei esiinny yhtä usein. Toinen huomioitava asia on oikeusapupyynnön välityskanavan valinta. Oikeusapupyynnön laaduntarkastus on kulmakivi ja perusta oikeusavun menestymiselle vieraassa valtiossa. Se toimii tehokkaasti ja joustavasti rikostietopalvelussa. Hyvät henkilösuhteet edesauttavat asiointia.
Yhteiset tutkintaryhmät eivät ole ainakaan toistaiseksi saavuttaneet sitä asemaa, mitä niiltä odotettiin. Yleissopimus keskinäisestä oikeusavusta rikosasioissa Euroopan unionin jäsen-valtioiden välillä (MLA) on ollut voimassa noin kaksi vuotta, joten kovin pitkälle meneviä johtopäätöksiä tutkintaryhmien toimivuudesta ei vielä voi tehdä. Tutkintaryhmien tarkoituksena on korvata esitutkinnan aikana tapahtuvat kansainväliset oikeusapupyynnöt ja käyttää suoria yhteyksiä.
Tutkimuksen empiirinen osa tehtiin teemahaastattelumenetelmällä haastattelemalla viittä rikoskomisariota, jolla on pitkä kokemus kansainvälisen huumausainerikollisuuden tutkinnasta ja tutkinnanjohdosta. Kirjallisina lähteinä käytettiin pääasiassa kotimaista lainsäädäntöä, kansainvälisiä sopimuksia, sisäasiainministeriön määräyksiä, kansainvälistä poliisiyhteistyötä koskevaa kirjallisuutta ja rikostietopalvelun laatukäsikirjaa.
Kansainvälisen oikeusavun prosessi Suomessa on hyvä ja joustava, mutta laadunvalvonta-järjestelmä ei toimi aivan aukottomasti. Keskeisin puute on oikeusapupyyntöjen seuranta. Kun oikeusapupyyntö lähtee Suomesta, sen etenemistä ei seurata. Oikeusapupyynnön seuranta kuuluu rikostietopalvelun tehtäviin, mutta käytännössä seuranta on kiinni tutkinnanjohtajan aktiivisuudesta. Ongelma korostuu yksittäisissä oikeusapupyynnöissä. Operatiivisessa, reaaliaikaisissa oikeusapupyynnöissä ongelmaa ei esiinny yhtä usein. Toinen huomioitava asia on oikeusapupyynnön välityskanavan valinta. Oikeusapupyynnön laaduntarkastus on kulmakivi ja perusta oikeusavun menestymiselle vieraassa valtiossa. Se toimii tehokkaasti ja joustavasti rikostietopalvelussa. Hyvät henkilösuhteet edesauttavat asiointia.
Yhteiset tutkintaryhmät eivät ole ainakaan toistaiseksi saavuttaneet sitä asemaa, mitä niiltä odotettiin. Yleissopimus keskinäisestä oikeusavusta rikosasioissa Euroopan unionin jäsen-valtioiden välillä (MLA) on ollut voimassa noin kaksi vuotta, joten kovin pitkälle meneviä johtopäätöksiä tutkintaryhmien toimivuudesta ei vielä voi tehdä. Tutkintaryhmien tarkoituksena on korvata esitutkinnan aikana tapahtuvat kansainväliset oikeusapupyynnöt ja käyttää suoria yhteyksiä.