Ulkoistetut terveysasemat Lahdessa - Hallinta, valvonta ja suorituskyky
LEINO, TONI (2007)
Tässä tietueessa ei ole kokotekstiä saatavilla Treposta, ainoastaan metadata.
LEINO, TONI
2007
Kunnallistalous - Local Public Economics
Kauppa- ja hallintotieteiden tiedekunta - Faculty of Economics and Administration
Hyväksymispäivämäärä
2007-07-31Tiivistelmä
Terveyspalvelujen järjestämiseen liittyvät haasteet työvoiman saatavuudessa ja kustannusten nopeassa kasvussa ovat johtaneet laajalti tuotantotoiminnan tehostamisyrityksiin ja vaatimuksiin siitä, että kilpailuttaminen sekä markkinaehtoisuus tulisi sisällyttää myös terveyspalvelujen tuottamiseen. Lahdessa ulkoistamiseen päädyttiin kuitenkin ensisijaisesti ratkaisuna kalliiden keikkalääkäreiden käytön korvaamiseen. Riittävän lääkärimäärän tarjoaminen näyttää siis riittävän yksityisen sektorin palveluntuottajien ainoaksi kilpailueduksi ulkoistamistilanteessa.
Tutkimuksen päätavoitteena on ulkoistamiseen liittyvän problematiikan ja kriittisyyden huomioivan tutkimustiedon tuottaminen Lahden ulkoistetuista sekö kaupungin omista terveysasemista. Tutkimuksen ensimmäisenä pääkysymyksenä on selvitetty, mitä eroja on kaupungin mahdollisuuksissa hallita omaa ja ulkoistettua terveysasematoimintaa. Lisäksi on selvitetty, miten ulkoista terveysasematuotantoa valvotaan. Toisena pääkysymyksenä on tutkittu, minkälaisia eroja voidaan havaita terveysasemien toimintatavoissa ja suorituskyvyssä.
Tutkielman tulosten mukaan laskennallinen kustannustehokkuus suoritetuotannossa on ulkoistetussa terveysasematoiminnassa noin 12 prosenttia parempi kuin kaupungin omilla asemilla. Kuntatalouden kannalta ulkoistamisella saatua hyötyä vähentää se, että asemien kokonaiskustannuksia ei ole saatu laskemaan omaa palveluntuotantoa alemmalle tasolle. Toisin sanoen ulkoistetut asemat tuottavat samoilla kokonaiskustannuksilla enemmän suoritteita kuin kaupungin omat asemat. Kiinteähintaiset sopimukset takaavat, että kustannusten hallinta on ulkoistetun toiminnan osalta ennustettavampaa kuin kaupungin omassa toiminnassa. Toisaalta sopimuksista poikkeavien säästöjen aikaansaaminen on paljolti kiinni ulkoisen palveluntuottajan yhteistyöhalukkuudesta. Laadunhallintaan ei ole Lahden terveysasemilla käytössä yhdenmukaisia tai laajasti toiminnan kattavia menetelmiä. Ulkoistetulle Keskustan terveysasemalle on hankittu terveyspalvelujen ISO 9001 -laatusertifikaatti, mutta kaupungin omilla asemilla vastaavia laadunhallintajärjestelmää ei ole käytössä. Palveluvalikoiman muutoksissa voisi ulkoinen palveluntuottaja sopimuksiin vetoamalla estää hankkeiden etenemisen ulkoistetuilla terveysasemilla.
Ulkoisen palveluntuottajan valvonta perustuu laajalti yhteistyön tehokkaaseen hyödyntämiseen. Yhteisen johtoryhmän käyttö, yhteiset kokoukset ja hallintoylilääkärin yhteydenpito ulkoiseen palveluntuottajaan edustavat ajantasaista tiedonvaihtoa jolla voidaan minimoida ulkoistetun toimijan osaoptimoinnin riskiä. Yhteinen atk-järjestelmä, toimintaraportit sekä lääkäreiden työtuntien määrän seuranta toimivat pääasiallisina muodollisina seurantavälineinä.
Asiasanat: Ulkoistaminen, kilpailuttaminen, terveyspalvelut, terveysasemat, terveyskeskus, hallinta, valvonta, suorituskyky
Tutkimuksen päätavoitteena on ulkoistamiseen liittyvän problematiikan ja kriittisyyden huomioivan tutkimustiedon tuottaminen Lahden ulkoistetuista sekö kaupungin omista terveysasemista. Tutkimuksen ensimmäisenä pääkysymyksenä on selvitetty, mitä eroja on kaupungin mahdollisuuksissa hallita omaa ja ulkoistettua terveysasematoimintaa. Lisäksi on selvitetty, miten ulkoista terveysasematuotantoa valvotaan. Toisena pääkysymyksenä on tutkittu, minkälaisia eroja voidaan havaita terveysasemien toimintatavoissa ja suorituskyvyssä.
Tutkielman tulosten mukaan laskennallinen kustannustehokkuus suoritetuotannossa on ulkoistetussa terveysasematoiminnassa noin 12 prosenttia parempi kuin kaupungin omilla asemilla. Kuntatalouden kannalta ulkoistamisella saatua hyötyä vähentää se, että asemien kokonaiskustannuksia ei ole saatu laskemaan omaa palveluntuotantoa alemmalle tasolle. Toisin sanoen ulkoistetut asemat tuottavat samoilla kokonaiskustannuksilla enemmän suoritteita kuin kaupungin omat asemat. Kiinteähintaiset sopimukset takaavat, että kustannusten hallinta on ulkoistetun toiminnan osalta ennustettavampaa kuin kaupungin omassa toiminnassa. Toisaalta sopimuksista poikkeavien säästöjen aikaansaaminen on paljolti kiinni ulkoisen palveluntuottajan yhteistyöhalukkuudesta. Laadunhallintaan ei ole Lahden terveysasemilla käytössä yhdenmukaisia tai laajasti toiminnan kattavia menetelmiä. Ulkoistetulle Keskustan terveysasemalle on hankittu terveyspalvelujen ISO 9001 -laatusertifikaatti, mutta kaupungin omilla asemilla vastaavia laadunhallintajärjestelmää ei ole käytössä. Palveluvalikoiman muutoksissa voisi ulkoinen palveluntuottaja sopimuksiin vetoamalla estää hankkeiden etenemisen ulkoistetuilla terveysasemilla.
Ulkoisen palveluntuottajan valvonta perustuu laajalti yhteistyön tehokkaaseen hyödyntämiseen. Yhteisen johtoryhmän käyttö, yhteiset kokoukset ja hallintoylilääkärin yhteydenpito ulkoiseen palveluntuottajaan edustavat ajantasaista tiedonvaihtoa jolla voidaan minimoida ulkoistetun toimijan osaoptimoinnin riskiä. Yhteinen atk-järjestelmä, toimintaraportit sekä lääkäreiden työtuntien määrän seuranta toimivat pääasiallisina muodollisina seurantavälineinä.
Asiasanat: Ulkoistaminen, kilpailuttaminen, terveyspalvelut, terveysasemat, terveyskeskus, hallinta, valvonta, suorituskyky