Kontakti-ilmoitukset Helsingin Sanomissa ja Maaseudun Tulevaisuudessa 1970- ja 2000-luvuilla
VEPSÄLÄINEN, LEENA (2007)
2007
Suomen kieli - Finnish Language
Humanistinen tiedekunta - Faculty of Humanities
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2007-05-31
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-16926
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-16926
Tiivistelmä
Tutkielmassa tarkastellaan Helsingin Sanomien ja Maaseudun Tulevaisuuden kontaktiilmoituksia. Aineisto koostuu 520 ilmoituksesta, jotka ovat vuodelta 1970 ja 2000-luvun alkupuolelta. Tutkielman tavoitteena on selvittää, miten ilmoitukset ovat muuttuneet kolmenkymmenen vuoden aikana ja ovatko sukupuolten ja lehtien väliset erot itsen ja toisen kuvailussa ja nimeämisessä muuttuneet. Tutkimuksessa käsitellään myös ilmoituksissa esiintyviä nimimerkkejä.
Tutkimuksen teoreettisena viitekehyksenä toimii diskurssianalyysi: ilmoitukset
kytketään yhteiskunnalliseen kontekstiin. Aineistoa analysoidaan semanttisesti ja sitä
luokitellaan semanttisiin kenttiin. Pääpaino on kvalitatiivisessa luokittelussa, mutta koska aineiston osat ovat kvantitatiivisesti vertailukelpoisia, tehdään tutkimuksessa myös
kvantitatiivisia vertailuja ilmoittajaryhmien kesken.
Itseä ja haluttua toista koskevat kuvaukset jaetaan 16 semanttiseen kenttään, jotka
ovat ikä, ammatti ja koulutus, älykkyys ja sivistys, vapaus, lapset, ero, leskeys, kansallisuus ja kotiseutu, varallisuus, ulkoinen olemus, taidot ja kiinnostuksen kohteet, aktiivisuus ja iloisuus, rehellisyys ja kunnollisuus, elämäntavat, elämänkatsomus ja muut
ominaisuudet. Itsen ja toisen nimeämisessä käytetyt lekseemit jakaantuvat kenttiin, jotka
kertovat sukupuolen, ammatin, siviilisäädyn tai harrastuksen tai muun seikan. Nimimerkit
puolestaan jakaantuvat itsestä kertoviin, itsestä tai toisesta kertoviin, haun tavoitteeseen liittyviin, tunnelmointiin liittyviin ja interpersonaalisiin nimimerkkeihin.
2000-luvun ilmoituksissa siviilisääty ei ole esillä yhtä usein kuin 1970-luvulla.
Myös varallisuuteen liittyvät maininnat ovat selvästi vähentyneet, kun taas keskustelutaidot ja läheisyyden kaipuuseen liittyvät ominaisuudet ovat nousseet pinnalle. Lehtien ja ilmoittajaryhmien välillä on yhä selviä eroja. Suuressa osassa Maaseudun Tulevaisuuden ilmoituksia on yhä viittauksia maaseudulle, kun taas Helsingin Sanomista isännät ja emännät puuttuvat. Helsingin Sanomissa puolestaan on enemmän ulkoiseen olemukseen liittyviä lekseemejä. Miesten ja naisten väliset erot ovat säilyneet ja osin kasvaneet: varallisuus on yhä enemmän miehiin liitettävä ominaisuus, ulkonäkö taas naisiin
liitettävä. Nimimerkit ovat säilyneet hyvin samanlaisina 1970-luvulta 2000-luvulle.
Asiasanat: kontakti-ilmoitus, semantiikka, diskurssianalyysi, sanomalehdet, kategorisointi
Tutkimuksen teoreettisena viitekehyksenä toimii diskurssianalyysi: ilmoitukset
kytketään yhteiskunnalliseen kontekstiin. Aineistoa analysoidaan semanttisesti ja sitä
luokitellaan semanttisiin kenttiin. Pääpaino on kvalitatiivisessa luokittelussa, mutta koska aineiston osat ovat kvantitatiivisesti vertailukelpoisia, tehdään tutkimuksessa myös
kvantitatiivisia vertailuja ilmoittajaryhmien kesken.
Itseä ja haluttua toista koskevat kuvaukset jaetaan 16 semanttiseen kenttään, jotka
ovat ikä, ammatti ja koulutus, älykkyys ja sivistys, vapaus, lapset, ero, leskeys, kansallisuus ja kotiseutu, varallisuus, ulkoinen olemus, taidot ja kiinnostuksen kohteet, aktiivisuus ja iloisuus, rehellisyys ja kunnollisuus, elämäntavat, elämänkatsomus ja muut
ominaisuudet. Itsen ja toisen nimeämisessä käytetyt lekseemit jakaantuvat kenttiin, jotka
kertovat sukupuolen, ammatin, siviilisäädyn tai harrastuksen tai muun seikan. Nimimerkit
puolestaan jakaantuvat itsestä kertoviin, itsestä tai toisesta kertoviin, haun tavoitteeseen liittyviin, tunnelmointiin liittyviin ja interpersonaalisiin nimimerkkeihin.
2000-luvun ilmoituksissa siviilisääty ei ole esillä yhtä usein kuin 1970-luvulla.
Myös varallisuuteen liittyvät maininnat ovat selvästi vähentyneet, kun taas keskustelutaidot ja läheisyyden kaipuuseen liittyvät ominaisuudet ovat nousseet pinnalle. Lehtien ja ilmoittajaryhmien välillä on yhä selviä eroja. Suuressa osassa Maaseudun Tulevaisuuden ilmoituksia on yhä viittauksia maaseudulle, kun taas Helsingin Sanomista isännät ja emännät puuttuvat. Helsingin Sanomissa puolestaan on enemmän ulkoiseen olemukseen liittyviä lekseemejä. Miesten ja naisten väliset erot ovat säilyneet ja osin kasvaneet: varallisuus on yhä enemmän miehiin liitettävä ominaisuus, ulkonäkö taas naisiin
liitettävä. Nimimerkit ovat säilyneet hyvin samanlaisina 1970-luvulta 2000-luvulle.
Asiasanat: kontakti-ilmoitus, semantiikka, diskurssianalyysi, sanomalehdet, kategorisointi