ANTIKOAGULANTTIHOITOA SAAVIEN ETEISVÄRINÄPOTILAIDEN SEURANTA PERUSTERVEYDENHUOLLOSSA
ALATALO, HANNELE (2010)
2010
Lääketiede - Medicine
Lääketieteellinen tiedekunta - Faculty of Medicine
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2010-09-24
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-21357
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-21357
Tiivistelmä
Joka neljäs suomalainen sairastaa eteisvärinän jossain vaiheessa ikääntyessään. Asianmukainen antikoagulanttihoito voi estää 60–80 % aivohalvauksista. Eteisvärinäpotilailla antikoagulanttihoidon tavoitetaso on INR 2,0–3,0.
Tutkimuksessa olivat mukana ne 15 eteläpohjalaisen kunnan asukkaat, jotka saivat antikoagulanttihoitoa varfariinilla 1.4.2004. Aineisto rajattiin potilaisiin, joilla eteisvärinä oli hoidon pääindikaationa tai toisena indikaationa. Aineisto analysoitiin käyttämällä frekvenssijakaumia, ristiintaulukointia ja χ2-testiä.
Aineistossa oli 1 558 potilasta. Miehistä 24,8 % oli yli 80-vuotiaita ja naisista 48,0 %. Hoitotasolla oli 69,6 % potilaista, 20,5 %:lla INR oli alle 2,0 ja 9,9 %:lla yli 3,0. Jos INR ei ollut toiseksi viimeisimmässä mittauksessa hoitotasolla, puolet potilaista mitattiin seuraavan kahden viikon aikana. Hoitotasolla olevilta potilailta joka neljänneltä INR mitattiin kahden viikon kuluessa. Terveyskeskuksien välillä oli merkittävät erot mittaustiheyksissä, hoitotasoissa ja mittaustavoissa.
Eteisvärinän Käypä hoito -suositus oli otettu hyvin käyttöön. Mini-Suomi -tutkimuksessa arvioituun eteisvärinän prevalenssiin verrattuna eteisvärinäpotilaat olivat hyvin antikoagulanttihoidon piirissä. Ennusteiden mukaan eteisvärinän esiintyvyys on kasvamassa, mikä asettaa uusia haasteita perusterveydenhuollolle.
Asiasanat: antikoagulanttihoito, varfariini, INR-arvo, mittaustiheys, hoitotaso
Tutkimuksessa olivat mukana ne 15 eteläpohjalaisen kunnan asukkaat, jotka saivat antikoagulanttihoitoa varfariinilla 1.4.2004. Aineisto rajattiin potilaisiin, joilla eteisvärinä oli hoidon pääindikaationa tai toisena indikaationa. Aineisto analysoitiin käyttämällä frekvenssijakaumia, ristiintaulukointia ja χ2-testiä.
Aineistossa oli 1 558 potilasta. Miehistä 24,8 % oli yli 80-vuotiaita ja naisista 48,0 %. Hoitotasolla oli 69,6 % potilaista, 20,5 %:lla INR oli alle 2,0 ja 9,9 %:lla yli 3,0. Jos INR ei ollut toiseksi viimeisimmässä mittauksessa hoitotasolla, puolet potilaista mitattiin seuraavan kahden viikon aikana. Hoitotasolla olevilta potilailta joka neljänneltä INR mitattiin kahden viikon kuluessa. Terveyskeskuksien välillä oli merkittävät erot mittaustiheyksissä, hoitotasoissa ja mittaustavoissa.
Eteisvärinän Käypä hoito -suositus oli otettu hyvin käyttöön. Mini-Suomi -tutkimuksessa arvioituun eteisvärinän prevalenssiin verrattuna eteisvärinäpotilaat olivat hyvin antikoagulanttihoidon piirissä. Ennusteiden mukaan eteisvärinän esiintyvyys on kasvamassa, mikä asettaa uusia haasteita perusterveydenhuollolle.
Asiasanat: antikoagulanttihoito, varfariini, INR-arvo, mittaustiheys, hoitotaso