Lasten syömishäiriöiden hoito ja seuranta Tampereen yliopistollisen sairaalan lastentautien klinikassa vuosina 2006-2009
HÄNNINEN, PIA (2011)
2011
Lääketiede - Medicine
Lääketieteen yksikkö - School of Medicine
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2011-01-13
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-21635
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-21635
Tiivistelmä
Lähtökohdat
Tampereen yliopistollisen sairaalan lastenklinikan syömishäiriöpotilaiden määrä on kasvanut vuosina 2005−2008. Tutkimuksessa tarkasteltiin, ovatko uudet lähetteet lisääntyneet vai seurataanko potilaita aiempaa kauemmin. Lisäksi tutkittiin, minkälaista hoitoa potilaat seuranta-aikanaan saavat sekä minkälaisilla oireilla ja löydöksillä potilaat tulevat hoitoon ja mitä löydöksiä heillä on hoidon päättyessä.
Menetelmät
Kyseessä on retrospektiivinen tutkimus, jonka tutkimusjoukkona ovat TAYS:n lasten syömishäiriöpoliklinikalle ajanjaksona 1.1.2006−31.12.2009 tulleet potilaat (n = 144). Tiedonkäsittelyyn käytettiin Excel-taulukko- ja SPSS-ohjelmaa.
Tulokset
Vuosina 2006−2009 uusia potilaita tuli hoitoon vuosittain suunnilleen yhtä paljon (vaihteluväli 32–39). Hoidon alkaessa yleisimmät oireet olivat laihtuminen, mielialanlasku ja väsymys. Yleisimmät laboratoriolöydökset olivat sekä hoidon alkaessa että hoidon päättyessä leukopenia, hypofosfatemia ja matala alkalinen fosfataasi. Seuranta-aikana 90 % potilaista kävi ravitsemussuunnittelijalla, 91 % lasten- tai nuorisopsykiatrian poliklinikalla ja 78 % välikontrolleissa perusterveydenhuollossa. 12 % potilaista tarvitsi erikoissairaanhoidon seurantaa vielä 16 ikävuoden jälkeen TAYS:n sisätautiklinikassa. 64 % potilaista siirtyi perusterveydenhuollon jatkoseurantaan ja 17 prosentilla ei ollut lainkaan tarvetta somaattiselle jatkoseurannalle.
Päätelmät
Potilaita seurataan aiempaa kauemmin lasten syömishäiriöpoliklinikalla. Potilaat saivat moniammatillista hoitoa. Suurin osa potilaista siirretään jatkoseurantaan perusterveydenhuoltoon, tyypillisimmin kouluterveydenhuoltoon. Vain joka kymmenes potilas siirretään sisätautiklinikan jatkoseurantaan.
Asiasanat:anoreksia nervosa, laihtuminen, syömishäiriöpoliklinikka
Tampereen yliopistollisen sairaalan lastenklinikan syömishäiriöpotilaiden määrä on kasvanut vuosina 2005−2008. Tutkimuksessa tarkasteltiin, ovatko uudet lähetteet lisääntyneet vai seurataanko potilaita aiempaa kauemmin. Lisäksi tutkittiin, minkälaista hoitoa potilaat seuranta-aikanaan saavat sekä minkälaisilla oireilla ja löydöksillä potilaat tulevat hoitoon ja mitä löydöksiä heillä on hoidon päättyessä.
Menetelmät
Kyseessä on retrospektiivinen tutkimus, jonka tutkimusjoukkona ovat TAYS:n lasten syömishäiriöpoliklinikalle ajanjaksona 1.1.2006−31.12.2009 tulleet potilaat (n = 144). Tiedonkäsittelyyn käytettiin Excel-taulukko- ja SPSS-ohjelmaa.
Tulokset
Vuosina 2006−2009 uusia potilaita tuli hoitoon vuosittain suunnilleen yhtä paljon (vaihteluväli 32–39). Hoidon alkaessa yleisimmät oireet olivat laihtuminen, mielialanlasku ja väsymys. Yleisimmät laboratoriolöydökset olivat sekä hoidon alkaessa että hoidon päättyessä leukopenia, hypofosfatemia ja matala alkalinen fosfataasi. Seuranta-aikana 90 % potilaista kävi ravitsemussuunnittelijalla, 91 % lasten- tai nuorisopsykiatrian poliklinikalla ja 78 % välikontrolleissa perusterveydenhuollossa. 12 % potilaista tarvitsi erikoissairaanhoidon seurantaa vielä 16 ikävuoden jälkeen TAYS:n sisätautiklinikassa. 64 % potilaista siirtyi perusterveydenhuollon jatkoseurantaan ja 17 prosentilla ei ollut lainkaan tarvetta somaattiselle jatkoseurannalle.
Päätelmät
Potilaita seurataan aiempaa kauemmin lasten syömishäiriöpoliklinikalla. Potilaat saivat moniammatillista hoitoa. Suurin osa potilaista siirretään jatkoseurantaan perusterveydenhuoltoon, tyypillisimmin kouluterveydenhuoltoon. Vain joka kymmenes potilas siirretään sisätautiklinikan jatkoseurantaan.
Asiasanat:anoreksia nervosa, laihtuminen, syömishäiriöpoliklinikka