Lapsiperheiden kokemukset perheneuvolatyöstä
VIROLAINEN, MARJA (2011)
2011
Psykologia - Psychology
Yhteiskunta- ja kulttuuritieteiden yksikkö - School of Social Sciences and Humanities
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2011-03-23
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-21737
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-21737
Tiivistelmä
Tutkimuksessa kuvataan lapsiperheiden kokemuksia perheneuvolassa tapahtuvasta toiminnasta sekä aikuisten että lasten näkökulmasta.
Tutkimuksessa selvitetään, millaisia apuun liittyviä ennakko-odotuksia on perheneuvolaan tulevilla asiakkailla, mitä he ajattelevat saadusta avusta käyntien jälkeen sekä eroavatko nämä ajatukset eri asiakasryhmillä. Lisäksi arvioidaan, onko asiakkaiden mielipiteiden perusteella löydettävissä auttamissuhteiden malleja vastaavia käsityksiä. Auttamissuhteiden malleja tarkastellaan Brickmanin kuvaaman neljän mallin mukaisesti, malleista käytetään nimityksiä asiantuntijamalli, suoran ohjauksen malli, itseohjautuva malli sekä voimaistumismalli.
Tutkimus on toteutettu kyselynä, joka postitettu Kauhajoen kaupungin perheneuvolassa vuonna 2006 asiakkaina olleille aikuisille ja 9 - 18 -vuotiaille lapsille/nuorille.
Vastauksia vertaillaan ristiintaulukoinnin ja X2-testin sekä frekvenssien ja prosenttiosuuksien perusteella. Tutkimuksen tuloksista ilmenee, että suurimmalla osalla perheneuvolaan tulon syynä ovat olleet koululaisen asiat. Vastaajien ennakko-odotuksia kuvaa toive neuvojen ja tuen saamisesta sekä asiantuntijuudesta. Kouluikäisen asioissa tulleet ovat kokeneet muissa asioissa tulleita useammin saaneensa perheneuvolakäynneiltä tarvitsemaansa tukea. Auttamissuhteiden mallit eivät selkeästi vastaajien ajatuksissa erotu, lähinnä vastaukset painottuvat asiantuntija- ja voimaistumismallin mukaiseen työskentelyyn. Vastaajien mielipiteet käyntien jälkeen ovat myönteisiä ja käyntien jälkeen arvioituna tulosyyhyn liittyvä huoli on vastaajilla vähentynyt.
Lasten kyselyyn vastanneista enemmistö on poikia. Heidän käsityksensä mukaan perheneuvolaan tulon syynä on heidän koulunkäyntinsä tai käyttäytymisensä. Lasten odotukset käynneille ovat aikuisia pienemmät. Etukäteen he odottavat perheneuvolatyöskentelyn olevan asiantuntijamallin mukaista. Käyntien jälkeen lapset kokevat olevansa jonkin verran aiempaa rohkeampia ja helpottuneita.
Kokonaisvaltainen lasten ja perheiden tukeminen edellyttää yhteistyötä eri toimijoiden kesken. Perheneuvolan asiantuntemusta voidaan hyödyntää tässä verkostossa. Yhteistyön ja uusien työmuotojen kehittäminen ja tutkiminen on asiakastyöstä saatua tietoa täydentävää ja tärkeä aihe jatkoselvityksille.
Asiasanat:asiakkaiden kokemukset, auttamissuhteet, lapsiperheet, lapsiperheiden palvelut, perheneuvola
Tutkimuksessa selvitetään, millaisia apuun liittyviä ennakko-odotuksia on perheneuvolaan tulevilla asiakkailla, mitä he ajattelevat saadusta avusta käyntien jälkeen sekä eroavatko nämä ajatukset eri asiakasryhmillä. Lisäksi arvioidaan, onko asiakkaiden mielipiteiden perusteella löydettävissä auttamissuhteiden malleja vastaavia käsityksiä. Auttamissuhteiden malleja tarkastellaan Brickmanin kuvaaman neljän mallin mukaisesti, malleista käytetään nimityksiä asiantuntijamalli, suoran ohjauksen malli, itseohjautuva malli sekä voimaistumismalli.
Tutkimus on toteutettu kyselynä, joka postitettu Kauhajoen kaupungin perheneuvolassa vuonna 2006 asiakkaina olleille aikuisille ja 9 - 18 -vuotiaille lapsille/nuorille.
Vastauksia vertaillaan ristiintaulukoinnin ja X2-testin sekä frekvenssien ja prosenttiosuuksien perusteella. Tutkimuksen tuloksista ilmenee, että suurimmalla osalla perheneuvolaan tulon syynä ovat olleet koululaisen asiat. Vastaajien ennakko-odotuksia kuvaa toive neuvojen ja tuen saamisesta sekä asiantuntijuudesta. Kouluikäisen asioissa tulleet ovat kokeneet muissa asioissa tulleita useammin saaneensa perheneuvolakäynneiltä tarvitsemaansa tukea. Auttamissuhteiden mallit eivät selkeästi vastaajien ajatuksissa erotu, lähinnä vastaukset painottuvat asiantuntija- ja voimaistumismallin mukaiseen työskentelyyn. Vastaajien mielipiteet käyntien jälkeen ovat myönteisiä ja käyntien jälkeen arvioituna tulosyyhyn liittyvä huoli on vastaajilla vähentynyt.
Lasten kyselyyn vastanneista enemmistö on poikia. Heidän käsityksensä mukaan perheneuvolaan tulon syynä on heidän koulunkäyntinsä tai käyttäytymisensä. Lasten odotukset käynneille ovat aikuisia pienemmät. Etukäteen he odottavat perheneuvolatyöskentelyn olevan asiantuntijamallin mukaista. Käyntien jälkeen lapset kokevat olevansa jonkin verran aiempaa rohkeampia ja helpottuneita.
Kokonaisvaltainen lasten ja perheiden tukeminen edellyttää yhteistyötä eri toimijoiden kesken. Perheneuvolan asiantuntemusta voidaan hyödyntää tässä verkostossa. Yhteistyön ja uusien työmuotojen kehittäminen ja tutkiminen on asiakastyöstä saatua tietoa täydentävää ja tärkeä aihe jatkoselvityksille.
Asiasanat:asiakkaiden kokemukset, auttamissuhteet, lapsiperheet, lapsiperheiden palvelut, perheneuvola