Asiakas-työntekijäsuhteen dialoginen arviointi kriminaalihuollossa
JÄRVINEN, MINNA-KAISA (2006)
JÄRVINEN, MINNA-KAISA
2006
Sosiaalityö - Social Work
Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta - Faculty of Social Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2006-10-25
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-16256
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-16256
Tiivistelmä
Tutkimuksen tavoitteena on tuoda asiakkaan ja työntekijän ääntä kriminaalihuollon kehittämistyöhön. Asiakkaan ja työntekijän jaettu asiantuntijuus on keskeistä sekä tutkimusasetelmassa että tutkimuksen sisällöllisessä teemassa, yhteistyösuhteessa. Tutkimuksessa selvitetään sitä, mitä asioita asiakkaat ja työntekijät pitävät merkittävinä yhteistyössään ja millaisia erilaisia asiakkaan ja työntekijän yhteistyösuhteita on kriminaalihuollon työssä. Lisäksi on kyse uudenlaisen tutkimusasetelman kokeilemisesta. Tutkimuksessa pohditaan sitä, kuinka dialoginen arviointi toimii kriminaalihuollon kontekstissa.
Tutkimusaineistona on yhdeksän arviointitilannetta, jossa asiakas ja työntekijä analysoivat yhteistyöprosessiaan yhdessä tutkijan kanssa. Dialogisessa arvioinnissa arviointiasetelma rakennetaan tukemaan dialogisuutta ja tutkija pyrkii toiminnallaan mahdollistamaan dialogisuutta, moniäänisyyttä ja vastaamista toisen kommentteihin.
Asiakkaan ja työntekijän yhteistyössä merkittäviksi asioiksi nousevat yhteistyösuhde sinällään ja sen elementit: luottamus, vastavuoroisuus, pysyvyys ja liittoutuminen. Ensimmäinen tapaaminen on monelle merkittävä kokemus ja se vaikuttaa yhteistyösuhteen rakentumiseen. Asiakkaat arvostavat saamaansa tukea sekä yksittäisiin käytännön asioihin että kokonaisvaltaiseen elämänmuutokseen. Rangaistuksen avulla luodaan raamit yhteistyölle ja muutokselle, mutta rangaistuksen pysähdyttäviä, velvoittavia ja mahdollistavia elementtejä pidetään tärkeinä.
Asiakkaalla ja työntekijällä on erilaisia tulokulmia yhteistyösuhteeseen. Asiakkaan yhteistyöorientaatiot, velvollisuus-, kriisi- ja muutosorientaatio, kuvaavat asiakkaan suhdetta yhteistyöhön ja muutokseen. Työntekijän työskentelyetäisyydet, lähi-, väli- ja etätyöskentely, kuvaavat työntekijän etäisyyttä asiakkaan muutostyöskentelyyn. Näistä asiakkaan ja työntekijän tulokulmien yhdistelmistä muodostuu erilaisia yhteistyötiloja, jotka eroavat toisistaan yhteistyön, toiminnan, muutoksen, verkostojen käytön ja dialogisuuden suhteen. Yhteistyötilat on nimetty velvoite-, etäohjaus-, väli-, akuutti- ja toimintatilaksi.
Muutosta tuottavaan yhteistyöhön näyttää liittyvän seuraavia elementtejä: luottamus, vastavuoroisuus, epävirallisuus, pysyvyys, liittoutuminen, lähityöskentely, yhdessä läpieletyt kriisit, dialogisuus, asiakkaan ja työntekijän yhteistoiminta, asiakkaan kokema tuki ja verkostojen käyttö. Yhteistyösuhde sinällään ja dialogisuus ovat tärkeitä elementtejä pohdittaessa kriminaalihuollon työn vaikuttavuutta.
Dialoginen arviointi toimii kriminaalihuollon kontekstissa. Sen avulla on mahdollista saada jaettuun asiantuntijuuteen pohjaavaa tietoa. Dialoginen arviointi mahdollistaa parhaimmillaan dialogisen reflektion ja moniäänisyyden. Sillä voidaan vahvistaa heikkoja, yleensä marginaaliin jääviä ääniä. Jaettu asiantuntijuus avaa mahdollisuuksia asiakastyöhön, arviointiin, tutkimukseen ja työn yhdessä kehittämiseen.
Avainsanoja: yhteistyösuhde, dialoginen arviointi, jaettu asiantuntijuus, dialogisuus, osallisuus, muutos.
Tutkimusaineistona on yhdeksän arviointitilannetta, jossa asiakas ja työntekijä analysoivat yhteistyöprosessiaan yhdessä tutkijan kanssa. Dialogisessa arvioinnissa arviointiasetelma rakennetaan tukemaan dialogisuutta ja tutkija pyrkii toiminnallaan mahdollistamaan dialogisuutta, moniäänisyyttä ja vastaamista toisen kommentteihin.
Asiakkaan ja työntekijän yhteistyössä merkittäviksi asioiksi nousevat yhteistyösuhde sinällään ja sen elementit: luottamus, vastavuoroisuus, pysyvyys ja liittoutuminen. Ensimmäinen tapaaminen on monelle merkittävä kokemus ja se vaikuttaa yhteistyösuhteen rakentumiseen. Asiakkaat arvostavat saamaansa tukea sekä yksittäisiin käytännön asioihin että kokonaisvaltaiseen elämänmuutokseen. Rangaistuksen avulla luodaan raamit yhteistyölle ja muutokselle, mutta rangaistuksen pysähdyttäviä, velvoittavia ja mahdollistavia elementtejä pidetään tärkeinä.
Asiakkaalla ja työntekijällä on erilaisia tulokulmia yhteistyösuhteeseen. Asiakkaan yhteistyöorientaatiot, velvollisuus-, kriisi- ja muutosorientaatio, kuvaavat asiakkaan suhdetta yhteistyöhön ja muutokseen. Työntekijän työskentelyetäisyydet, lähi-, väli- ja etätyöskentely, kuvaavat työntekijän etäisyyttä asiakkaan muutostyöskentelyyn. Näistä asiakkaan ja työntekijän tulokulmien yhdistelmistä muodostuu erilaisia yhteistyötiloja, jotka eroavat toisistaan yhteistyön, toiminnan, muutoksen, verkostojen käytön ja dialogisuuden suhteen. Yhteistyötilat on nimetty velvoite-, etäohjaus-, väli-, akuutti- ja toimintatilaksi.
Muutosta tuottavaan yhteistyöhön näyttää liittyvän seuraavia elementtejä: luottamus, vastavuoroisuus, epävirallisuus, pysyvyys, liittoutuminen, lähityöskentely, yhdessä läpieletyt kriisit, dialogisuus, asiakkaan ja työntekijän yhteistoiminta, asiakkaan kokema tuki ja verkostojen käyttö. Yhteistyösuhde sinällään ja dialogisuus ovat tärkeitä elementtejä pohdittaessa kriminaalihuollon työn vaikuttavuutta.
Dialoginen arviointi toimii kriminaalihuollon kontekstissa. Sen avulla on mahdollista saada jaettuun asiantuntijuuteen pohjaavaa tietoa. Dialoginen arviointi mahdollistaa parhaimmillaan dialogisen reflektion ja moniäänisyyden. Sillä voidaan vahvistaa heikkoja, yleensä marginaaliin jääviä ääniä. Jaettu asiantuntijuus avaa mahdollisuuksia asiakastyöhön, arviointiin, tutkimukseen ja työn yhdessä kehittämiseen.
Avainsanoja: yhteistyösuhde, dialoginen arviointi, jaettu asiantuntijuus, dialogisuus, osallisuus, muutos.