VÄLKKY JA TUMPELO - Itseohjatun oppimisen valmiuksien suhde opintomenestykseen liiketalouden ensimmäisen vuoden opiskelijoilla - Opiskelutarpeen kartoitustutkimus

Abstract

Tutkimus pyrki kartoittamaan liiketalouden opintonsa aloittavien opiskelijoiden ohjaustarvetta sekä opinto-ohjauksen että koulutuksen järjestäjän näkökulmasta. Itseohjatun opiskelun valmiuksiin liittyviä ominaisuuksia tutkittiin erilaisin kvantitatiivisin ja kvalitatiivisin menetelmin ja katsottiin, onko niillä yhteyttä ensimmäisen vuoden opintomenestykseen. Tavoitteena oli löytää ohjauksen tarpeessa olevat tulokkaat, joille näin ollen voitaisiin antaa tukea heti opintojen alussa ja siten estää keskeyttäminen. Toisaalta voitaisiin myös kykenevämpien opiskelijoiden ohjausta tehostaa heille sopivammaksi.

Tutkimukseen osallistui 166 toisen asteen ja 145 ammattikorkeakoulun opiskelijaa. Koulutuksen keskeytti toisella asteella koulutuksen aikana 23 ja ammattikorkeakoulun puolella 20 opiskelijaa. Toisella asteella liiketalouden perustutkinnon suorittajista osa aloitti lukio - merkonomi -yhdistelmätutkintoa ja osa ylioppilaspohjaista merkonomitutkintoa. Ammattikorkeakoulussa osa aloitti tradenomikoulutusta ilta-monimuotokoulutuksena, osa tietojenkäsittelyn koulutusohjelmassa ja osa terveyden ja talouden koulutusohjelmassa sosiaali- ja terveysalan ja liiketalouden yhdistelmätutkintona.

Aineistona käytettiin alkuhaastattelua, koulutuselämäkertakirjoitusta, itseohjautuvuustestiä ja luku- ja kirjoitustaitoja mittaavaa sanelutestiä. Tulotodistuksesta poimittiin kaikkien aineiden keskiarvo sekä äidinkielen arvosana. Opintomenestys liiketalouden opinnoissa saatiin oppilashallinto-ohjelman opintorekisteristä. Huomioon otettiin sekä suoritetut opintoviikot että pakollisten aineiden keskiarvo.

Aineisto käsiteltiin SPSS -tietojenkäsittelyohjelmalla, alkuhaastattelu ja koulutuselämäkerta myös laadullisesti.

Itseohjatun oppimisen valmiuksia tutkittiin ensin Guglielminon SDLR (Self- Directed Learning Readiness) -skaalalla, josta tehtiin faktorianalyysi ja saatiin neljä faktoria, jotka tukivat kirjallisuuden perusteella valmiuksista luotua tutkimusasetelmaa: motivaatio, itsearviointikyky, itseluottamus ja ongelmanratkaisukyky. Ammattikorkeakoulun opiskelijoiden pistemäärät olivat erittäin merkitsevästi parempia kuin toisella asteella. Opintomenestystä faktorit eivät ennustaneet selvästi, varsinkaan ammattikorkeakoulussa motivaatiota lukuun ottamatta. Faktoreihin lisättiin muiden mittareiden avulla saadut koodatut muuttujat. Saaduilla tyypeillä motivoitunut, vastuullinen, varma ja taitava saatiin näkyviin enemmän tilastollisesti merkitseviä yhteyksiä opintomenestykseen. Niiden avulla luotiin valmiustyypit välkky (kaikissa muuttujissa vahvemmalla puolella) ja tumpelo (kaikissa muuttujissa heikommalla puolella), joiden avulla saatiin profiloitua tuen tarpeessa oleva tulokas. Näiden opiskelijoiden koulutuselämäkerrat antoivat eniten tukea tarvitseville kasvot.

Itseohjatun oppimisen valmiuksia opiskelun alussa monipuolisesti selvittämällä saadaan näkyviin tulokkaan tuen tarve ja heikon valmiuden omaavia voidaan estää keskeyttämästä lisäämällä tukitoimia. Keskeyttäminen ei kuitenkaan johdu aina tässä esiin tulleiden opiskeluvalmiuksien puutteista. Monet opiskelijoiden sosiaaliset ja psyykkiset ongelmat vaativat jatkuvaa verkostoitumista sekä oppilaitosten sisällä että ulkopuolisten asiantuntijatahojen kanssa.

Avainsanat: ammatillinen koulutus, nuoruus, itseohjautuvuus, itsesäätely oppimisessa, itseohjatun oppimisen valmiudet, SDLR -skaala, koulutuselämäkerta, luku- ja kirjoitusvaikeudet, tulokyselyt