Elektroniset lehdet opinnäytetöiden lähteinä : tutkimus elektronisten tieteellisten aikakauslehtiartikkelien käytöstä, merkityksestä sekä arvostuksesta tiede- ja ammattikorkeakouluissa

Abstract

Hakutermit:

elektroniset lehdet, e-lehdet, elektroniset julkaisut

Tutkimuksen aihe on elektroniset tieteelliset aikakauslehdet ja niiden merkitys diplomi- ja opinnäytetöiden lähdekirjallisuutena tiede- ja ammattikorkeakouluissa. Tutkimuksen tavoitteena oli lisätä ymmärrystä ja tietämystä elektronisista tieteellisistä aikakauslehdistä julkaisufoorumina sekä opetuksen ja opiskelun apuvälineenä. Lisäksi tutkimuksella haluttiin syventää kuvaa siitä miksi ja millä tavoin tiede- ja ammattikorkeakoulujen opiskelijat hyödyntävät painettuja ja elektronisia aikakauslehtiartikkeleita opinnäytetöiden lähdekirjallisuutena. Tutkimuksessa haettiin vastauksia seuraaviin kysymyksiin: (i) missä määrin elektronista aikakauslehteä ja sen käyttöä on tutkittu: mikä on tunnusomaista elektroniselle aikakauslehdelle ja miten se määritellään?, (ii) missä määrin opiskelijat käyttävät elektronisia aineistoja ja erityisesti elektronisia lehtiä: mikä on elektronisten aikakauslehtien osuus opinnäytetöiden lähdekirjallisuutena?, (iii) missä määrin opiskelijat ovat tietoisia elektronisista aineistoista ja erityisesti elektronisista lehdistä: mitkä ovat elektronisten aikakauslehtien mahdollisuudet tulla hyväksytyksi opinnäytetöiden lähdekirjallisuudeksi?, (iv) missä määrin elektroniset aineistot ja erityisesti elektroniset lehdet vastaavat opiskelijoiden tarpeita ja arvoja: ovatko elektroniset aikakauslehdet varteenotettava vaihtoehto painetuille aikakauslehdille opinnäytetöiden lähdekirjallisuutena? ja (v) missä määrin elektronisten aineistojen ja erityisesti elektronisten lehtien käytettävyys vaikuttaa opiskelijoiden tiedonlähteiden valintaan: millaisilla kriteereillä valitaan elektronisia aikakauslehtiä ja millaisilla painettuja aikakauslehtiä opinnäytetöiden lähdekirjallisuudeksi?

Tutkimus on case-tyyppinen käyttötutkimus, jossa käytettiin sekä survey- että bibliometrisiä menetelmiä. Tutkimusaineistona oli maalis-toukokuussa 2000 hankittuja diplomi- ja opinnäytetöiden lähdeluetteloita sekä samana ajankohtana toteutetun lomakekyselyn palautteena saatu aineisto. Tutkimusaineiston analysoimisessa käytettiin yksinkertaisia tilastollisia menetelmiä (jakaumat, ristiintaulukointi) ja bibliometrisistä menetelmistä lähdeanalyysia. Analyysissä käytettiin apuna tutkimusympäristöstä luotua ja tähän tutkimukseen soveltuvaa mallia. Malli selkeyttää elektronisten tieteellisten aikakauslehtien käytön tasoa niiden mikro- ja makrotason konteksteissa.

Tutkimuksen teoreettisessa osassa tarkastellaan elektronisten tieteellisten aikakauslehtien vaiheita niiden syntymisestä kehitysprojektien kautta nykypäivään asti. Tutkimuksessa luodaan silmäys elektronisten aikakauslehtien kehitysvaiheisiin Suomessa sekä esitetään katsaus aihealueen aiemmasta tutkimuksesta. Lisäksi tutkimuksessa tarkastellaan elektronisen tieteellisen aikakauslehden moni-ilmeisyyttä ja määrittelemisen vaikeutta. Tarkastelun loppupäätelmänä esitetään elektronisen tieteellisen aikakauslehden määritelmä.

Tutkimuksen empiirisen osuudessa tehdään yhteenveto elektronisen tieteellisen aikakauslehden eduista vahvuuksista ja heikkouksista ts. listataan uuden julkaisumuodon yleistymistä edistävät ja rajoittavat tekijät. Tutkimus osoitti, että elektronisten aikakauslehtien käytön, tietämyksen ja arvostuksen taso on maamme tiede- ja ammattikorkeakouluissa sekä opiskelijoiden että opetushenkilöstön keskuudessa alhainen. Tutkimus vahvistaa sen, että tiedeyhteisöjen käytettävissä ovat korkeatasoiset ja nykypäivän tarpeita vastaavat atk-laitteet ja tietotekniset valmiudet. Tutkimuksessa tehdään myös se päätelmä, että elektroninen tieteellinen aikakauslehti on kuitenkin tullut perinteisen painetun lehden rinnalle pysyvästi.