IoT-teknologia miehittämättömien ilma-alusten riskienhallintakeinona
Niemensivu, Olli (2026)
2026
Kauppatieteiden kandidaattiohjelma - Bachelor's Programme in Business Studies
Johtamisen ja talouden tiedekunta - Faculty of Management and Business
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2026-02-13
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202602122489
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202602122489
Tiivistelmä
Miehittämättömien ilma-alusten (UAV) määrän nopea kasvu on tuonut mukanaan uusia turvallisuusuhkia ja haasteita, joihin perinteiset riskienhallintamenetelmät eivät yksinään välttämättä riitä. Tämän kandidaatintutkielman tavoitteena on selvittää, miten esineiden internet (IoT) -teknologiaa voidaan hyödyntää miehittämättömien ilma-alusten riskienhallinnassa. Tutkielma tarkastelee aihetta ISO 31000 -riskienhallintastandardin prosessimallin kautta.
Tutkimus toteutettiin laadullisena dokumenttianalyysina. Tutkimusaineisto koostui kahdeksasta vuosina 2020–2025 julkaistusta ilmailuviranomaisten, laitevalmistajien ja standardijärjestöjen dokumenteista, jotka valittiin harkinnanvaraisella otannalla. Aineisto analysoitiin teorialähtöisellä sisällönanalyysillä, jossa ISO 31000 -standardin vaiheet (riskin tunnistaminen, analysointi, käsittely sekä seuranta) toimivat analyysirungon yläluokkina.
Tutkimuksen tulokset osoittavat, että IoT-teknologia tehostaa merkittävästi riskienhallintaprosessin kaikkia operatiivisia vaiheita. Riskien tunnistamisessa IoT-sensorit ja verkottuneet järjestelmät laajentavat havaintokykyä inhimillisten aistien ulkopuolelle ja mahdollistavat esimerkiksi teknisten vikojen ja yhteistyöhaluttomien ilma-alusten havaitsemisen. Riskien analysoinnissa ja arvioinnissa tekoäly ja koneoppiminen nopeuttavat päätöksentekoa ja mahdollistavat reaaliaikaisen riskilaskennan. Riskien käsittelyssä IoT mahdollistaa automaattiset vastatoimet, kuten itsenäiset väistöliikkeet (esim. ACAS sXu) ja kyberturvallisuuden parantamisen salauksen avulla. Riskien seurannassa IoT muuttaa valvonnan jatkuvaksi ja dataan perustuvaksi prosessiksi esimerkiksi Network Remote ID -teknologian avulla.
Johtopäätöksenä todetaan, että IoT-teknologia ei toimi vain yksittäisenä apuvälineenä, vaan se muuttaa miehittämättömien ilma-alusten riskienhallinnan luonnetta perusteellisesti. Siirtymä on tapahtumassa reaktiivisesta ja ihmiskeskeisestä toiminnasta kohti proaktiivista, automatisoitua ja dataan perustuvaa toimintamallia. Tämä parantaa lentoturvallisuutta erityisesti vaativissa operaatioissa, kuten näköyhteyden ulkopuolella lennettäessä (BVLOS).
Tutkimus toteutettiin laadullisena dokumenttianalyysina. Tutkimusaineisto koostui kahdeksasta vuosina 2020–2025 julkaistusta ilmailuviranomaisten, laitevalmistajien ja standardijärjestöjen dokumenteista, jotka valittiin harkinnanvaraisella otannalla. Aineisto analysoitiin teorialähtöisellä sisällönanalyysillä, jossa ISO 31000 -standardin vaiheet (riskin tunnistaminen, analysointi, käsittely sekä seuranta) toimivat analyysirungon yläluokkina.
Tutkimuksen tulokset osoittavat, että IoT-teknologia tehostaa merkittävästi riskienhallintaprosessin kaikkia operatiivisia vaiheita. Riskien tunnistamisessa IoT-sensorit ja verkottuneet järjestelmät laajentavat havaintokykyä inhimillisten aistien ulkopuolelle ja mahdollistavat esimerkiksi teknisten vikojen ja yhteistyöhaluttomien ilma-alusten havaitsemisen. Riskien analysoinnissa ja arvioinnissa tekoäly ja koneoppiminen nopeuttavat päätöksentekoa ja mahdollistavat reaaliaikaisen riskilaskennan. Riskien käsittelyssä IoT mahdollistaa automaattiset vastatoimet, kuten itsenäiset väistöliikkeet (esim. ACAS sXu) ja kyberturvallisuuden parantamisen salauksen avulla. Riskien seurannassa IoT muuttaa valvonnan jatkuvaksi ja dataan perustuvaksi prosessiksi esimerkiksi Network Remote ID -teknologian avulla.
Johtopäätöksenä todetaan, että IoT-teknologia ei toimi vain yksittäisenä apuvälineenä, vaan se muuttaa miehittämättömien ilma-alusten riskienhallinnan luonnetta perusteellisesti. Siirtymä on tapahtumassa reaktiivisesta ja ihmiskeskeisestä toiminnasta kohti proaktiivista, automatisoitua ja dataan perustuvaa toimintamallia. Tämä parantaa lentoturvallisuutta erityisesti vaativissa operaatioissa, kuten näköyhteyden ulkopuolella lennettäessä (BVLOS).
Kokoelmat
- Kandidaatintutkielmat [10844]