Lonkan tekonivelleikkauksiin liittyvien pre- ja postoperatiivisten sairaslomien ajallinen kehitys : Retrospektiivinen rekisteritutkimus vuosien 2002–2021 ajalta Tekonivelsairaala Coxassa
Grönroos, Daniel (2026)
Grönroos, Daniel
2026
Lääketieteen lisensiaatin tutkinto-ohjelma - Licentiate's Programme in Medicine
Lääketieteen ja terveysteknologian tiedekunta - Faculty of Medicine and Health Technology
Hyväksymispäivämäärä
2026-02-05
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202602052317
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202602052317
Tiivistelmä
Lonkan tekonivelleikkaus (THA) on tehokas hoitomuoto pitkälle edenneeseen lonkan nivelrikkoon.Tekonivelleikkaus mahdollistaa monilla työikäisillä potilailla paluun työelämään. Työikäisille tehtävien tekonivelleikkausten määrä on kasvanut, mutta leikkaukseen liittyvien sairaslomien pituudessa ja ajallisessa kehityksessä esiintyy huomattavaa vaihtelua. Sairaslomien kehitystä ja siihen vaikuttavia tekijöitä on tutkittu rajallisesti suomalaisessa rekisteriaineistossa.
Tutkimus toteutettiin retrospektiivisenä rekisteridatatutkimuksena. Aineisto koostui 4 110 potilaasta, joille oli tehty elektiivinen lonkan ensitekonivelleikkaus nivelrikon vuoksi Tekonivelsairaala Coxassa vuosina 2002–2021. Pre- ja postoperatiivisten sairaslomien tiedot haettiin Kelan sairaspäiväraharekisteristä, ja päätulosmuuttujana oli postoperatiivisen sairasloman pituus, jota analysoitiin monimuuttujamalleilla. Tarkasteltavia taustamuuttujia olivat ikä, sukupuoli ja preoperatiivisten sairaslomien kesto.
Preoperatiivisten sairaslomien pituuden havaittiin puolittuvan tarkastelujakson aikana, kun taas postoperatiiviset sairaslomat pysyivät ennallaan. Preoperatiivisten sairaslomien pituus oli vahvin postoperatiivisen sairasloman kestoa ennustava tekijä. Pidempi preoperatiivinen työkyvyttömyys oli myös yhteydessä viivästyneeseen työhön paluuseen leikkauksen jälkeen. Jokainen ylimääräinen preoperatiivinen sairaslomapäivä oli yhteydessä 0,1 % pidempään postoperatiiviseen sairaslomaan. Pitkät preoperatiiviset sairaslomat lisäsivät myös todennäköisyyttä kuulua ryhmään, joka ei saanut lainkaan postoperatiivista sairaslomaa (OR 1,002; p = 0,0157).
Iän ja sukupuolen yhteys postoperatiivisen sairasloman kestoon oli vähäinen, mutta miesten postoperatiivinen sairasloma oli keskimäärin 6 % lyhyempi kuin naisten. Tulokset korostavat preoperatiivisen työkyvyttömyyden merkitystä postoperatiivisen toipumisen ennustajana. Varhainen riskipotilaiden tunnistaminen ja kohdennettu kuntoutus voivat tukea työikäisten potilaiden nopeampaa ja kestävämpää työhön paluuta lonkan tekonivelleikkauksen jälkeen.
Tutkimus toteutettiin retrospektiivisenä rekisteridatatutkimuksena. Aineisto koostui 4 110 potilaasta, joille oli tehty elektiivinen lonkan ensitekonivelleikkaus nivelrikon vuoksi Tekonivelsairaala Coxassa vuosina 2002–2021. Pre- ja postoperatiivisten sairaslomien tiedot haettiin Kelan sairaspäiväraharekisteristä, ja päätulosmuuttujana oli postoperatiivisen sairasloman pituus, jota analysoitiin monimuuttujamalleilla. Tarkasteltavia taustamuuttujia olivat ikä, sukupuoli ja preoperatiivisten sairaslomien kesto.
Preoperatiivisten sairaslomien pituuden havaittiin puolittuvan tarkastelujakson aikana, kun taas postoperatiiviset sairaslomat pysyivät ennallaan. Preoperatiivisten sairaslomien pituus oli vahvin postoperatiivisen sairasloman kestoa ennustava tekijä. Pidempi preoperatiivinen työkyvyttömyys oli myös yhteydessä viivästyneeseen työhön paluuseen leikkauksen jälkeen. Jokainen ylimääräinen preoperatiivinen sairaslomapäivä oli yhteydessä 0,1 % pidempään postoperatiiviseen sairaslomaan. Pitkät preoperatiiviset sairaslomat lisäsivät myös todennäköisyyttä kuulua ryhmään, joka ei saanut lainkaan postoperatiivista sairaslomaa (OR 1,002; p = 0,0157).
Iän ja sukupuolen yhteys postoperatiivisen sairasloman kestoon oli vähäinen, mutta miesten postoperatiivinen sairasloma oli keskimäärin 6 % lyhyempi kuin naisten. Tulokset korostavat preoperatiivisen työkyvyttömyyden merkitystä postoperatiivisen toipumisen ennustajana. Varhainen riskipotilaiden tunnistaminen ja kohdennettu kuntoutus voivat tukea työikäisten potilaiden nopeampaa ja kestävämpää työhön paluuta lonkan tekonivelleikkauksen jälkeen.
