Välittääkö työpaikkakiusaaminen työuupumuksen ja sairauspoissaolojen välistä yhteyttä?
Vierula, Nea; Heikkilä, Ossi (2026)
Vierula, Nea
Heikkilä, Ossi
2026
Psykologian maisteriohjelma - Master's Programme in Psychology
Yhteiskuntatieteiden tiedekunta - Faculty of Social Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2026-1-21
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202601211697
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202601211697
Tiivistelmä
Työuupumus on yleinen työhyvinvointia heikentävä ilmiö, joka on yhteydessä lisääntyneisiin sairauspoissaoloihin sekä työpaikkakiusaamiseen. Työpaikkakiusaaminen on lisäksi merkittävä sairauspoissaolojen sekä työuupumuksen riskitekijä, jolla on todettu olevan vakavia seurauksia työntekijöiden hyvinvoinnille ja terveydelle. Aiemmat tutkimukset eivät ole kuitenkaan tarkastelleet, voisiko työpaikkakiusaaminen selittää tai välittää työuupumuksen ja sairauspoissaolojen välistä yhteyttä. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, miten työuupumus on yhteydessä sairauspoissaoloihin sekä tutkia, toimiiko työpaikkakiusaaminen tämän yhteyden mediaattorina.
Tutkimusaineistona käytettiin kahden eri vuoden (2022 ja 2023) suomalaisia työelämää kuvaavia Työolobarometriaineistoja. Analyysit tehtiin henkilöillä, joilla oli täydelliset tiedot tutkimusmuuttujista (n = 1070 ja n = 1144). Mediaatioanalyysit toteutettiin regressiomallien avulla, ja malleissa kontrolloitiin iän ja sukupuolen vaikutukset.
Lineaarisen regressioanalyysin tulokset osoittivat, että työuupumus oli tilastollisesti merkitsevästi yhteydessä lisääntyneisiin sairauspoissaoloihin molemmissa aineistoissa. Työpaikkakiusaamisella ei kuitenkaan ollut tilastollisesti merkittävää mediaatiovaikutusta työuupumuksen ja sairauspoissaolojen välillä. Tämä viittaa siihen, että vaikka sekä työuupumus että työpaikkakiusaaminen liittyvät heikentyneeseen työhyvinvointiin, niiden yhteys sairauspoissaoloihin ei näytä välittyvän.
Tutkimus on ensimmäinen, joka tarkastelee työuupumuksen, työpaikkakiusaamisen ja sairauspoissaolojen välistä yhteyttä. Tulokset lisäävät ymmärrystä työhyvinvointiin liittyvien tekijöiden monimutkaisista yhteyksistä ja korostavat tarvetta jatkotutkimuksille, joissa tarkastellaan muita mahdollisia haittaavia ja suojaavia tekijöitä työuupumuksen ja sairauspoissaolojen välillä.
Tutkimusaineistona käytettiin kahden eri vuoden (2022 ja 2023) suomalaisia työelämää kuvaavia Työolobarometriaineistoja. Analyysit tehtiin henkilöillä, joilla oli täydelliset tiedot tutkimusmuuttujista (n = 1070 ja n = 1144). Mediaatioanalyysit toteutettiin regressiomallien avulla, ja malleissa kontrolloitiin iän ja sukupuolen vaikutukset.
Lineaarisen regressioanalyysin tulokset osoittivat, että työuupumus oli tilastollisesti merkitsevästi yhteydessä lisääntyneisiin sairauspoissaoloihin molemmissa aineistoissa. Työpaikkakiusaamisella ei kuitenkaan ollut tilastollisesti merkittävää mediaatiovaikutusta työuupumuksen ja sairauspoissaolojen välillä. Tämä viittaa siihen, että vaikka sekä työuupumus että työpaikkakiusaaminen liittyvät heikentyneeseen työhyvinvointiin, niiden yhteys sairauspoissaoloihin ei näytä välittyvän.
Tutkimus on ensimmäinen, joka tarkastelee työuupumuksen, työpaikkakiusaamisen ja sairauspoissaolojen välistä yhteyttä. Tulokset lisäävät ymmärrystä työhyvinvointiin liittyvien tekijöiden monimutkaisista yhteyksistä ja korostavat tarvetta jatkotutkimuksille, joissa tarkastellaan muita mahdollisia haittaavia ja suojaavia tekijöitä työuupumuksen ja sairauspoissaolojen välillä.
