Käynnistetyt synnytykset Tampereen yliopistollisessa sairaalassa
Schulz, Rita (2026)
2026
Lääketieteen lisensiaatin tutkinto-ohjelma - Licentiate's Programme in Medicine
Lääketieteen ja terveysteknologian tiedekunta - Faculty of Medicine and Health Technology
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2026-01-12
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202601111267
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202601111267
Tiivistelmä
Synnytyksen käynnistäminen on yleinen obstetrinen toimenpide, jota käytetään silloin, kun synnytys ei käynnisty spontaanisti ja raskauden jatkamisen arvioidaan lisäävän äidin tai sikiön riskejä. Käynnistysten määrä on lisääntynyt viime vuosikymmeninä länsimaissa, mikä liittyy muun muassa synnyttäjäprofiilin muutoksiin, kuten synnyttäjien iän ja painoindeksin nousuun sekä raskauskomplikaatioiden yleistymiseen. Käynnistyksen tavoitteena on turvallinen alatiesynnytys. Menetelmän valintaan vaikuttavat kohdunkaulan kypsyys, raskauden kesto ja synnyttäjän yksilölliset riskitekijät.
Tutkimuksen tavoitteena on selvittää, miten synnytyksen käynnistäminen toteutuu Tampereen yliopistollisessa sairaalassa ja onko kymmenen vuoden aikajänteellä käynnistämiseen tullut muutoksia.
Tutkimus toteutettiin retrospektiivisenä potilaskertomustutkimuksena Tampereen yliopistollisessa sairaalassa. Aineisto kerättiin Uranus - ja Ipana-järjestelmistä loka-marraskuussa 2023. Aineistona olivat vuosien 2012 ja 2022 loka- ja marraskuussa toteutuneet täysiaikaiset synnytyksen käynnistykset. Monikkoraskaudet oli rajattu pois. Tutkimukseen sisältyi yhteensä 422 synnytystä. Tarkastelun kohteena olivat synnytyksen käynnistysten määrä, indikaatiot, synnyttäjien taustatiedot, käytetyt käynnistysmenetelmät sekä synnytyksen lopputulos. Tilastollinen analyysi tehtiin SPSS-ohjelmistolla käyttäen kuvailevia menetelmiä, ryhmävertailuja ja logistista regressioanalyysiä.
Tulosten perusteella synnytyksen käynnistykset yleistyivät merkitsevästi tarkastelujakson aikana. Synnyttäjien keski-ikä ja painoindeksi nousivat, ja raskausdiabeteksen osuus käynnistysten indikaationa kasvoi. Lapsivedenmenon osuus väheni, kun taas yliaikaisuuden merkitys lisääntyi. Käynnistysmenetelmien osalta misoprostolin käyttö lisääntyi ja oksitosiinin käyttö ensisijaisena menetelmänä väheni. Käynnistyksen onnistumisprosentti säilyi korkeana molempina ajankohtina, eikä siinä havaittu tilastollisesti merkitsevää muutosta. Aiempi alatiesynnytys oli vahvin synnytyksen käynnistyksen onnistumista ennustava tekijä, ja kohdunsuun kypsyys oli selkeästi yhteydessä onnistuneeseen alatiesynnytykseen.
Tutkimuksen tavoitteena on selvittää, miten synnytyksen käynnistäminen toteutuu Tampereen yliopistollisessa sairaalassa ja onko kymmenen vuoden aikajänteellä käynnistämiseen tullut muutoksia.
Tutkimus toteutettiin retrospektiivisenä potilaskertomustutkimuksena Tampereen yliopistollisessa sairaalassa. Aineisto kerättiin Uranus - ja Ipana-järjestelmistä loka-marraskuussa 2023. Aineistona olivat vuosien 2012 ja 2022 loka- ja marraskuussa toteutuneet täysiaikaiset synnytyksen käynnistykset. Monikkoraskaudet oli rajattu pois. Tutkimukseen sisältyi yhteensä 422 synnytystä. Tarkastelun kohteena olivat synnytyksen käynnistysten määrä, indikaatiot, synnyttäjien taustatiedot, käytetyt käynnistysmenetelmät sekä synnytyksen lopputulos. Tilastollinen analyysi tehtiin SPSS-ohjelmistolla käyttäen kuvailevia menetelmiä, ryhmävertailuja ja logistista regressioanalyysiä.
Tulosten perusteella synnytyksen käynnistykset yleistyivät merkitsevästi tarkastelujakson aikana. Synnyttäjien keski-ikä ja painoindeksi nousivat, ja raskausdiabeteksen osuus käynnistysten indikaationa kasvoi. Lapsivedenmenon osuus väheni, kun taas yliaikaisuuden merkitys lisääntyi. Käynnistysmenetelmien osalta misoprostolin käyttö lisääntyi ja oksitosiinin käyttö ensisijaisena menetelmänä väheni. Käynnistyksen onnistumisprosentti säilyi korkeana molempina ajankohtina, eikä siinä havaittu tilastollisesti merkitsevää muutosta. Aiempi alatiesynnytys oli vahvin synnytyksen käynnistyksen onnistumista ennustava tekijä, ja kohdunsuun kypsyys oli selkeästi yhteydessä onnistuneeseen alatiesynnytykseen.