Tahtituotannon haasteet suomalaisessa asuntorakentamisessa

Abstract

Tahtituotannosta on kirjoitettu lukuisia opinnäytetöitä sekä tutkimuksia, mutta niiden soveltuvuudesta asuntorakentamiseen ei ole tehty varsinaista yhteenvetoa. Tahtituotantoon liittyvä tieto on pirstaloitunutta ja sen erilaisten menetelmien soveltuvuutta tulee arvioida kattavasti. Tässä diplomityössä tutkitaan tahtituotannon haasteita suomalaisessa asuntorakentamisessa. Tutkimusaineistona työssä on käytetty suomalaisia tahtituotantoa käsitteleviä diplomitöitä. Työn tavoite on analysoida tutkimusaineistosta haasteita, jotka liittyvät tahtituotantoon ja tarjota mahdollisimman monipuolisia näkökulmia haasteista rakennusalan sidosryhmille.

Työn ensimmäisenä osana toteutettiin kattava kirjallisuuskatsaus, joka käsitteli erilaisia tahtituotantomenetelmiä ja niiden ominaisuuksia. Kirjallisuuskatsauksen perusteella saatiin selville tahtituotannossa todettuja haasteita ja niiden vaikutuksia projekteihin. Kirjallisuudesta selvisi myös, että tahtituotannon tutkimukset painottuvat keskenään erilaisiin hankkeisiin ja menetelmiä käytetään soveltaen. Myös osa kirjallisuudessa esitetyistä menetelmistä oli esitetty konseptuaalisella tasolla. Tutkimuksen toinen osa toteutettiin laadullisena tutkimuksena, joka sisälsi määrällisen osion, jossa analysoitiin tilastollisesti saatuja haasteita. Tutkimuksessa päämenetelminä käytettiin tulkitsevaa käsitetutkimusta ja laadullista sisällönanalyysiä, joiden avulla kerättiin haasteita tutkimusaineistosta. Tämän jälkeen kerätyt haasteet luokiteltiin tutkimuksessa kehitetyn avainsanalistan avulla, jonka jälkeen luokittelun tuloksia tulkittiin tilastollisesti sekä sanallisesti. Lopuksi tutkimuksessa verrattiin tutkimustuloksia kirjallisuuteen, ja esitetään kehitysehdotuksia tahtituotannon haasteista myös kansainväliseen asuntorakentamiseen.

Tutkimustulosten perusteella havaitaan, että suomalaisessa asuntorakentamisen tahtituotannossa esiintyy pääurakoitsijan aikatauluosaamiseen, aloitusedellytyksiin, asenteisiin, aliurakoitsijan osaamiseen ja vaihteluun sekä eri osapuolten yhteistyöhön liittyviä haasteita. Tutkimuksen tuloksina saadut haasteet eivät ole pelkästään tahtituotannosta riippuvaisia, joten niiden juurisyihin tulee löytää ratkaisuja. Työssä esitetään haasteita sijoitettuna rakennushankkeen vaiheisiin, mikä havainnollistaa haasteiden esiintyvän suurelta osin rakennushankkeen tuotantovaiheessa.

Tutkimuksen perusteella tahtituotannon tulisi olla menetelmänä yksiselitteisempi. Sopimusmallit eivät myöskään tue pää- ja aliurakoitsijan välistä yhteistyötä, koska ne perustuvat perinteisiin urakkamalleihin. Urakoitsijoiden välisen yhteistyön tulisi alkaa tahtituotannossa aiemmin, jotta aikataulua pystytään kehittämään yhteisesti. Aloitusedellytysten osalta tulisi huomioida tulevaisuudessa paremmin pienet työtehtävät, jotka ovat merkityksellisiä tuotannon etenemisen kannalta. Digitalisaation myötä voitaisiin kehittää ratkaisuja, joiden avulla toteumadatan seurannasta saataisiin tarkempaa tietoa, ja vertailua pystyttäisiin tekemään luotettavien indikaattoreiden avulla.

Many theses and research papers have been written about takt production, but no overviews of the feasibility of its application in the residential construction industry are so far available. The information about takt production is scattered and further research into its use value is called for. This master’s thesis examines challenges of takt production in the residential construction industry in Finland as described in all master’s theses on the subject so far presented in Finland. The purpose of the study is to analyze the challenges of takt production found in the research material, representing all master’s theses of takt production in residential construction done in Finland. Also, the purpose is to give viewpoints about the challenges of takt production to residential construction industry stakeholders.

The main research methods of this study are an analysis of concepts and qualitative content analysis. The first part of the research constitutes a comprehensive literature review, presenting different takt production methods and their attributes. The literature review indicated that research done on takt production has included many different kinds of projects and numerous methods. The second part of the study is based on qualitative research, which contains a quantitative part where the challenges are analyzed statistically. The challenges were analyzed from the research materials and then they were categorized according to keyword list, developed as part of the research. The results were then analyzed statistically and verbally, and finally the results were compared with relevant literature. Also, at the end of this study, there is a development proposal presented for the international construction industry.

The results of this study show that the challenges of takt production in the residential construction industry in Finland are related to the general contractor’s competence in scheduling, prerequisites, attitudes, the subcontractor’s competence, variance and collaboration. As the results of this study are not only related to takt production, the root causes call for further research. In this research the challenges are presented in line with construction project timeline, which shows that most of the challenges take place at the production stage.

The contract models of construction don’t support the collaboration between the general contractor and subcontractor in takt production, because they are based on the traditional contract models. The collaboration between contractors needs to start earlier when takt production is applied. This would improve the collaboration between contractors. Prerequisites require more attention in the future, as some minor issues in production might be critical to the successful completion of the project. With digitalization in mind, there is need to develop solutions that would offer more accurate data on the follow-up of project realization and comparison between projects could be made with reliable indicators.