Lapsibudjetointi pienessä kunnassa : Johdon kokemuksia vuosien 2023–2024 pilottikokeilusta Pirkanmaalla ja Pohjois-Pohjanmaalla

Abstract

Lapsibudjetoinnin avulla eritellään julkisen organisaation budjetista lapsiin ja nuoriin kohdistuvat kustannukset. Lapsibudjetointi mahdollistaa menojen läpinäkyvyyden ja sen avulla pystytään arvioimaan, miten hyvin lasten oikeudet toteutuvat julkisella sektorilla. Lapsibudjetointi on tärkeää ja erittäin ajankohtaista toteuttaa Suomessa eduskunnan laatimien edellytyksien ja YK:n määrittämien suositusten mukaisesti.

Tutkimuksen teoria keskittyy kahteen osioon, lapsibudjetointiin ja julkisen sektorin johtamiseen. Lapsibudjetointia tutkitaan inhimillisen pääoman ja inhimillisen kehityksen taloustieteen teorioiden kautta. Julkisen sektorin johtamisen teoriassa keskitytään lapsibudjetoinnin kannalta oleellisiin osa-alueisiin: tiedolla johtamiseen, organisaatioiden väliseen yhteistyöhön sekä pilottikokeiluihin ja niiden jatkuvuuteen.

Lapsibudjetointia tarkastellaan pienen kunnan näkökulmasta. Pienten kuntien näkökulmasta lapsibudjetointi on tärkeää, sillä niissä usein erityisinä haasteina ovat ikääntyvä väestö ja nuorten muuttoliike isoihin kaupunkeihin. Tutkimus on toteutettu kvalitatiivisesti puolistrukturoiduilla haastatteluilla, ja analyysi on tehty aineistolähtöisellä sisällönanalyysilla. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, miten lapsibudjetointia on toteutettu pienessä kunnassa ja mitä siitä voidaan oppia.

Haastattelut on toteutettu pienten kuntien johtohenkilöiden kanssa, jotka ovat osallistuneet vuosien 2023–2024 pilottikokeiluun yhteistyössä Pirkanmaan ja Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueiden ja niillä sijaitsevien kuntien kanssa. Aineisto koostuu kolmen eri pienen kunnan viidestä haastateltavasta. Käsiteltävinä teemoina haastatteluissa olivat oppiminen, yhteistyö ja tiedolla johtaminen, tuloksellisuus ja jatkuvuus.

Tutkielman tuloksista nousee esiin, että lapsibudjetointi tukee kuntien tiedolla johtamista. Poliittiset päätöksentekijät ohjaavat kunnan tekemistä, jonka takia lapsibudjetoinnin luoma läpinäkyvyys sidosryhmille auttaa pienen kunnan prosesseissa. Yhteistyö tuottaa pienelle kunnalle hyötyjä, kuten resurssien yhdistämistä, mutta haasteena lapsibudjetoinnissa kohdataan myös toimijoiden irrallisuus toisistaan. Lapsibudjetointi osana tiedolla johtamista ja eri yhteistyön muodoissa havaitaan merkittäväksi menetelmäksi lisäarvon tuojana ja erilaisten haasteiden kohtaamisessa pienissä kunnissa.