"Mulla on oikeus olla vaan äiti": Hyvinvointijärjestelmä luottamuskontekstina päihdeomaisille

Abstract

Tässä pro gradu -tutkielmassa tarkastelen, millaisena kontekstina hyvinvointijärjestelmä näyttäytyy luottamukselle päihdeomaisten puheessa. Nimitän hyvinvointijärjestelmän ja päihdeomaisten kohtaamisista muodostuvaa tilaa luottamuskontekstiksi. Hyvinvointijärjestelmällä tarkoitetaan tässä tutkielmassa julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin tarjoamia sosiaali- ja terveyspalveluita.

Teoreettisessa osuudessa käyn läpi päihdeomaisten tuen tarvetta sekä kokemuksia sosiaali- ja terveyspalveluista. Moni päihdeomainen kärsii fyysistä ja psyykkisistä oireista, jotka haittaavat arjessa jaksamista. Omaiset kantavat vastuuta ja huolta päihderiippuvaisesta läheisestä. Usein omainen kokee uupumusta auttaessaan päihdesairasta selviämään sairauden mukanaan tuomista haasteista. Lisäksi määrittelen hyvinvointivaltion kontekstina luottamukselle sekä normatiivisia ihanteita, joita hyvinvointivaltioon liitetään. Hyvinvointivaltion ymmärrän dynaamisena kokonaisuutena, jota tuotetaan niin poliittisten päätösten kuin arjen kohtaamisten kautta. Olen jakanut ihanteet perinteistä pohjoismaalaista hyvinvointivaltiota mukaileviin ihanteisiin ja toisaalta taloudellisia päämääriä painottaviin ihanteisiin. Perinteisiä pohjoismaalaisia ihanteita ovat muun muassa universaalit sosiaaliset oikeudet, ihmisarvon kunnioittaminen ja julkisen vallan vastuu kansalaisesta. Käsittelen talouskasvun ensisijaisuuteen perustuvaa ajattelumallia kilpailuvaltioideologia -käsitteen kautta. Kilpailuvaltioideologiassa hyvinvointivaltiollisten instituutioiden arvo perustuu niiden kykyyn tukea taloudellisen pääoman kasvua.

Tutkielman luottamusta koskeva teoreettinen lähestymistapa pohjautuu poliittista ja institutionaalista luottamusta käsittelevään tutkimuskirjallisuuteen. Luottamuksen ymmärrän seurauksena yhteiskunnallisista neuvotteluista, jonka vuoksi käytän tutkielmassani käsitettä poliittinen luottamus. Tutkimuksessa tarkastelen poliittisten päätösten realisoitumista arjessa luottamuksen muodossa. Hyvinvointivaltiollisten normatiivisten ihanteiden kautta perustellaan sosiaalipoliittisia päätöksiä ja nämä päätökset vaikuttavat poliittiseen luottamukseen. Normatiiviset ihanteet määrittävät myös kansalaisten odotuksia hyvinvointijärjestelmää kohtaan. Suomalaiselta hyvinvointijärjestelmältä odotetaan oikeudenmukaisia toimintamalleja ja mahdollisuutta tulla kuulluksi. Jos nämä odotukset eivät toteudu, on luottamuksen ilmeneminen epätodennäköistä.

Tutkielman aineiston olen kerännyt vuonna 2025 kuudelta huumeriippuvuutta sairastavan omaiselta. Diskurssianalyysin keinoin tutkin, miten päihdeomaiset ovat kokeneet kohtaamiset järjestelmän kanssa ja millaiseen luottamuskontekstiin kohtaamiset sijoittuvat. Tutkielman tulokset jakautuvat yhteen päädiskurssiin, jonka alle sijoittuu neljä aladiskurssia. Tutkimus osoittaa sosiaali- ja terveyspalveluiden tukevan heikosti päihdeomaisten luottamusta. Järjestelmä ei kykene vastaamaan päihdeomaisten toiveeseen perinteisestä pohjoismaisesta hyvinvointivaltiollisesta ideaalista. Omaiset puhuvat epätasalaatuisesta sekä puutteellisesta hoidosta ja palvelut koetaan riskialttiina luottamuksen kannalta. Haastateltavien kokemuksiin vaikuttavat huoli päihdesairaan saamista palveluista, joissa nähdään vakavia puutteita. Analyysin perusteella omaisille muodostunut negatiivinen kuva hyvinvointijärjestelmästä ei muutu, ennen kuin päihderiippuvaisten hoitoa koskevat epäkohdat korjataan.