Aktiivisten osakerahastojen suoriutuminen passiivisiin vertailukohteisiin nähden Yhdysvaltain markkinoilla koronakriisin aikaan

Abstract

Rahastosijoittamisen suosio on kasvanut voimakkaasti viimeisten vuosikymmenien aikana. Yhdysvaltalaisten ja kansainvälisten sijoitusyhtiöiden toimialajärjestö ICI:n (2024) tutkimuksesta selviää, että yhä useammalla kotitaloudella on rahastosijoituksia. Yleisen konsensuksen mukaan passiiviset rahastot suoriutuvat aktiivirahastoja paremmin pitkällä aikavälillä, mutta markkinahäiriöiden aikaan salkunhoitajilla on mahdollisuus hyödyntää markkinoilla esiintyviä hinnoitteluvirheitä ja näin ollen päihittää passiiviset vertailukohteensa. Tämä luo perustellun tutkimusaiheen selvittää, miten aktiiviset osakerahastot suoriutuivat suhteessa passiivisiin vertailukohteisiinsa koronakriisin poikkeuksellisen voimakkaan markkinaromahduksen ja nopean elpymisen aikana.

Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, onnistuivatko aktiiviset osakerahastot suoriutumaan passiivisia vertailukohteitaan paremmin Yhdysvaltain markkinoilla koronakriisin aikaan vuonna 2020. Tarkastelu keskittyi rahastojen kokoluokkiin ja sijoitustyyleihin. Koronakriisin aikaista rahastojen suoriutumista verrattiin myös kahteen aiempaan tunnettuun talouskriisiin, IT-kuplaan ja finanssikriisiin. Tutkimus toteutettiin laadullisena dokumenttianalyysina, jossa oli mukana sisällönanalyysia ja sisällön erittelyä. Aineisto koostui erilaisista dokumenteista, kuten akateemisesta tutkimuksesta, analyysitalojen numeerisista raporteista ja niihin perustuvista artikkeleista.

Tulokset osoittivat, että koronakriisi ei muodostanut poikkeusta aktiivisten osakerahastojen alisuoriutumiseen. SPIVA-raportin mukaan kokoluokittain tarkasteltuna ainoastaan pienyhtiöihin sijoittavat rahastot voittivat keskimäärin oman passiivisen vertailukohteensa vuonna 2020. Tyyliluokittain tarkasteltuna kasvu- ja arvorahastot onnistuivat tietyissä kategorioissa selvästi voittamaan oman vertailukohteensa sekä SPIVA:n että Morningstarin raporttien perusteella. Tyyliltään neutraalien rahastojen havaittiin olleen selkeästi heikoin koronavuoden osalta, sillä yksikään neutraalirahastoista ei onnistunut päihittämään omaa vertailukohdettaan.

Koronakriisin tulokset olivat pitkälti samankaltaisia kuin IT-kuplassa ja finanssikriisissä. Selkeänä erona aiempiin kriiseihin oli kasvu- ja pienrahastojen voimakas kehitys. Sekä IT-kuplan ja finanssikriisin aikana kasvu- ja pienrahastot olivat tyyli- ja kokoluokittain tarkasteltuna heikoimmat kategoriat, mutta koronakriisissä tilanne oli kääntynyt päälaelleen. Etenkin kasvurahastoille koronavuosi oli otollista aikaa, kun korot olivat nollissa ja markkinoita kohdannut shokki tuli ulkoapäin.

Yhteenvetona voidaan todeta, että salkunhoitajien kyky tuottaa lisäarvoa näyttää rajalliselta myös voimakkaan markkinashokin aikana. Tulokset tukevat tehokkaiden markkinoiden hypoteesia ja viittaavat siihen, että passiiviset sijoitusvaihtoehdot tarjoavat keskimäärin kilpailukykyisemmän ja kustannustehokkaamman ratkaisun myös poikkeustilanteissa.