Motivoivan haastattelun tuottamat muutokset ja niiden taustalla olevat tekijät nuorten päihteidenkäytössä: Kirjallisuuskatsaus

Abstract

Tämä kandidaatintutkielma on toteutettu kirjallisuuskatsauksena, jonka tavoitteena on tunnistaa, millaisia muutoksia motivoiva haastattelu voi tuottaa nuorten päihteidenkäyttöön ja minkälaisia tekijöitä muutoksen taustalla on. Lähtökohtana on nuoruus kehityksellisenä siirtymävaiheena ja haavoittuvana aikana, jolloin varhainen päihteidenkäyttö voi aiheuttaa nuorelle monenlaisia riskejä ja vaikuttaa kokonaisvaltaisesti nuoren elämään. Tämän vuoksi on tärkeää tarkastella menetelmää, joka voi tukea muutosta ja ehkäistä ongelmien syventymistä. Motivoiva haastattelu on laajasti hyödynnetty menetelmä päihdetyössä, ja tässä tutkielmassa tarkastelen sen tuottamia muutoksia. Tavoitteenani on lisätä ymmärrystä siitä, miten menetelmä näyttää toimivan päihteitä käyttävien nuorten kohdalla. Samalla tarkastelen muutoksen taustalla olevia tekijöitä lisäten ymmärrystä niistä tekijöistä, jotka voivat vaikuttaa muutoksen syntymiseen sekä menetelmän toimivuuteen.

Tutkielman teoreettinen viitekehys rakentuu nuoruuden kehitysvaiheen ja päihteidenkäytön tarkastelusta sekä motivoivasta haastattelusta menetelmänä ja sen yhteydestä sosiaalityöhön. Teoriaosuudessa kuvaan nuoruusiän haavoittuvuutta ja määrittelen tarkemmin, mitä nuorilla tässä tutkielmassa tarkoitetaan. Samalla kuvaan päihteidenkäytön vaikutuksia sekä motivoivan haastattelun perusperiaatteita. Tutkielman aineisto koostuu kymmenestä englanninkielisestä vertaisarvioiduista kvantitatiivisesta tutkimusartikkelista, joissa motivoiva haastattelu on keskeisenä menetelmänä nuorten päihteidenkäytön yhteydessä. Aineiston analysoin aineistolähtöisen sisällönanalyysin avulla hyödyntäen teemoittelua. Analyysin tulokset esittelen kahdessa pääluvussa, joista ensimmäinen käsittelee motivoivan haastattelun tuottamia muutoksia nuorten päihteidenkäyttöön ja toinen muutoksen taustalla olevia tekijöitä.

Analyysini perusteella motivoiva haastattelu tuottaa nuorten päihteidenkäyttöön erilaisia muutoksia. Menetelmä vähentää etenkin nuorten alkoholin- ja osittain myös marihuanan käyttöä sekä vähentää käytöstä aiheutuvia haitallisia seurauksia. Muutokset näkyvät myös syvemmällä tasolla nuorten ajattelussa, toiminnassa ja käyttäytymisessä, esimerkiksi lisääntyneenä tietoisuutena omasta päihteidenkäytöstä, vahvistuneena päätöksentekona ja suojaavien käyttäytymis- ja toimintamallien omaksumisena. Muutoksen taustalla olevat tekijät ovat moninaisia. Menetelmästä eniten hyötyvät nuoret, jotka ovat erityisessä riskissä tai haavoittuvassa asemassa. Sisäiset tekijät, kuten lisääntynyt motivaatio, minäpystyvyys ja ristiriidan tiedostaminen ennustavat muutosta ja samalla tukevat sitä. Nuoren tuottama muutospuhe nousee keskeiseksi tekijäksi, joka on yhteydessä päihteidenkäytön vähentymiseen. Sosiaaliset tekijät, kuten vertaissuhteiden vaikutus sekä ohjaajan rooli ja motivoivan haastattelun periaatteiden mukainen toiminta, vahvistavat muutospuhetta ja ovat yhteydessä myönteisiin muutoksiin.

Tutkielmani johtopäätös on, että motivoiva haastattelu on toimiva menetelmä nuorten päihteidenkäytön vähentämisessä ja muutoksen tukemisessa. Käytön ja siihen liittyvien haittojen vähentyminen on nuoren hyvinvoinnin kannalta merkityksellistä, vaikka päihteidenkäyttö ei loppuisi kokonaan. Samalla tulokset ohjaajan roolista ja toiminnasta korostavat, että toimiva yhteistyösuhde voi olla keskeisessä asemassa menetelmän toimivuuden ja muutoksen rakentumisen kannalta. Muutos ei myöskään synny tyhjiössä tai yksittäisen tekijän vahvistumisesta, vaan niiden kokonaisuudesta. Jatkossa aihetta olisi tärkeää tutkia laadullisesti, jotta nuorten omat kokemukset motivoivan haastattelun toimivuudesta ja merkityksestä saataisiin paremmin esiin.