Luokanopettajien kokemuksia tieto- ja viestintäteknologisen osaamisen opetuksesta
Saarijärvi, Sara (2025)
Saarijärvi, Sara
2025
Kasvatuksen ja yhteiskunnan tutkimuksen maisteriohjelma - Master´s Programme in Educational Studies
Kasvatustieteiden ja kulttuurin tiedekunta - Faculty of Education and Culture
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2025-12-09
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-2025120811368
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-2025120811368
Tiivistelmä
Digitalisaatio on ilmiö, joka on vaikuttanut ja vaikuttaa kasvatuksen ja koulutuksen kentällä vahvasti. Nykypäivänä digitaaliset laitteet ovat osa jokapäiväistä koulunkäyntiä, ja jopa lapsilla on pääsy kaikkeen netistä löytyvään tietoon. Tästä syystä tieto- ja viestintäteknologiseen osaamiseen liittyvät taidot ovat tärkeitä jo lapsille, ja niiden opetus tulee varmistaa koulussa. Tutkimuksissa on kuitenkin huomattu, että lasten ja nuorten tieto- ja viestintäteknologiset taidot ovat paikoin todella heikkoja. Opettajat ovatkin tärkeän tehtävän edessä tieto- ja viestintäteknologista osaamista opettaessaan. Tässä tutkielmassa haluttiin tutkia luokanopettajien kokemuksia tieto- ja viestintäteknologisen osaamisen opettamisesta. Tutkimustehtävänä oli selvittää, millaisiksi opettajat kokevat omat tieto- ja viestintäteknologiset taitonsa, millaisilla menetelmillä he toteuttavat tieto- ja viestintäteknologisen osaamisen opetusta, ja millaisia siihen liittyviä taitoja he pyrkivät oppilailleen opettamaan.
Tutkielma on toteutettu kvalitatiivisilla menetelmillä. Aineisto kerättiin sähköisellä kyselylomakkeella, jota jaettiin luokanopettajille sosiaalisen median kanavien kautta. Vastauksia kyselyyn saatiin 24 kappaletta. Tulokset analysoitiin aineistolähtöisen sisällönanalyysin keinoin koodaamalla ja luokittelemalla aineistosta löytyviä ilmaisuja ryhmiin. Tuloksista huomattiin, että luokanopettajien oman kokemuksen mukaan heidän tieto- ja viestintäteknologiset taitonsa ovat keskimäärin hyvät, mutta osaaminen ei ole kovin edistynyttä, ja tarvetta lisäkoulutukselle on erityisesti tekoälyosaamisen ja ohjelmoinnin suhteen. Tieto- ja viestintäteknologista osaamista opetetaan tulosten perusteella laajasti eri oppiaineissa, mutta vahvimmin suomen kielessä ja kirjallisuudessa, ympäristöopissa sekä matematiikassa. Opetusmenetelmissä suositaan yksinkertaisia ja helppoja menetelmiä kuten valmiita sovelluksia ja opettajajohtoisuutta. Myös projektimainen työskentely nousi kuitenkin aineistosta vahvasti esiin. Tieto- ja viestintäteknologisista taidoista opetuksessa näkyy melko hyvin opetussuunnitelman kaikki neljä osa-aluetta lukuun ottamatta vuorovaikutusta ja verkostoitumista, joka näkyy opetuksessa melko heikosti. Yksikään osa-alue ei kuitenkaan näkynyt opetuksessa täydellisesti, vaan jokaisen osa-alueen teemoista löytyi puutteita.
Tutkimuksen tuloksista voidaan päätellä, että opettajien omaa osaamista sekä opetusta olisi tarpeen kehittää, jotta se vastaisi paremmin opetussuunnitelman tavoitteita. Tämän tutkielman tuloksia voidaankin hyödyntää esimerkiksi lisäkoulutusta suunniteltaessa tai resurssien käyttöä pohdittaessa. Kaikille oppilaille tulisi mahdollistaa tasa-arvoiset tilaisuudet tieto- ja viestintäteknologisen osaamisen oppimiseen.
Tutkielma on toteutettu kvalitatiivisilla menetelmillä. Aineisto kerättiin sähköisellä kyselylomakkeella, jota jaettiin luokanopettajille sosiaalisen median kanavien kautta. Vastauksia kyselyyn saatiin 24 kappaletta. Tulokset analysoitiin aineistolähtöisen sisällönanalyysin keinoin koodaamalla ja luokittelemalla aineistosta löytyviä ilmaisuja ryhmiin. Tuloksista huomattiin, että luokanopettajien oman kokemuksen mukaan heidän tieto- ja viestintäteknologiset taitonsa ovat keskimäärin hyvät, mutta osaaminen ei ole kovin edistynyttä, ja tarvetta lisäkoulutukselle on erityisesti tekoälyosaamisen ja ohjelmoinnin suhteen. Tieto- ja viestintäteknologista osaamista opetetaan tulosten perusteella laajasti eri oppiaineissa, mutta vahvimmin suomen kielessä ja kirjallisuudessa, ympäristöopissa sekä matematiikassa. Opetusmenetelmissä suositaan yksinkertaisia ja helppoja menetelmiä kuten valmiita sovelluksia ja opettajajohtoisuutta. Myös projektimainen työskentely nousi kuitenkin aineistosta vahvasti esiin. Tieto- ja viestintäteknologisista taidoista opetuksessa näkyy melko hyvin opetussuunnitelman kaikki neljä osa-aluetta lukuun ottamatta vuorovaikutusta ja verkostoitumista, joka näkyy opetuksessa melko heikosti. Yksikään osa-alue ei kuitenkaan näkynyt opetuksessa täydellisesti, vaan jokaisen osa-alueen teemoista löytyi puutteita.
Tutkimuksen tuloksista voidaan päätellä, että opettajien omaa osaamista sekä opetusta olisi tarpeen kehittää, jotta se vastaisi paremmin opetussuunnitelman tavoitteita. Tämän tutkielman tuloksia voidaankin hyödyntää esimerkiksi lisäkoulutusta suunniteltaessa tai resurssien käyttöä pohdittaessa. Kaikille oppilaille tulisi mahdollistaa tasa-arvoiset tilaisuudet tieto- ja viestintäteknologisen osaamisen oppimiseen.
