Materiaalinen varautuminen ympärivuorokautisen palveluasumisen yksiköissä

Abstract

Viimeaikaiset globaalit kriisit, kuten COVID-19-pandemia ja toimitusketjujen häiriöt, ovat tuoneet esiin erityisesti ympärivuorokautisen palveluasumisen yksiköiden toimintavarmuuden ja varautumisen keskeisen merkityksen hoidon jatkuvuuden turvaamisessa. Materiaalinen varautuminen on olennainen osa sosiaali- ja terveydenhuollon kriisivalmiutta, ja sen tavoitteena on varmistaa hoitotyön jatkuvuus ja potilasturvallisuus häiriö- ja poikkeustilanteissa. Ympärivuorokautisen palveluasumisen yksiköissä materiaalinen varautuminen on erityisen tärkeää, jotta asukkaiden hoito ja päivittäiset perustoiminnot voidaan turvata myös toimituskatkosten tai muiden häiriötilanteiden aikana. Hoitotieteen näkökulmasta materiaalisen varautumisen aihetta on kuitenkin tutkittu toistaiseksi vähän, vaikka se kytkeytyy keskeisesti hoitotyön johtamiseen ja potilasturvallisuuden varmistamiseen.

Tutkielman tarkoituksena oli kuvata materiaalista varautumista ympärivuorokautisen palveluasumisen yksiköissä. Tutkimuksessa tarkasteltiin lääkinnällisiä laitteita ja tarvikkeita osana materiaalista varautumista. Tavoitteena oli tuottaa tietoa, joka tukee hoivayksiköiden valmiussuunnittelua ja materiaalisen varautumisen kehittämistä häiriö- ja kriisitilanteiden varalle. Tutkimus toteutettiin laadullisena tutkimuksena. Aineisto kerättiin kesällä 2025 valtakunnallisesti toimivan yksityisen palveluntuottajan henkilöstöltä, ja siihen osallistui kuusi haastateltavaa: ympärivuorokautisen palveluasumisen yksiköiden johtajia sekä organisaation hankinta- ja valmiusasiantuntijoita. Aineisto analysoitiin induktiivisen sisällönanalyysin menetelmin.

Tutkimus tuotti monipuolista tietoa yksiköiden materiaalisen varautumisen toteutumisesta. Tulosten perusteella materiaalinen varautuminen ilmeni yksiköissä valmiuden ylläpitämisenä häiriötilanteita varten, materiaalisen varautumisen käytäntöä tukevina toimina, COVID-19-pandemiasta saatuina oppimiskokemuksina sekä materiaalisen varautumisen kehittämistarpeina.

Tutkimuksen tuloksia voidaan hyödyntää ympärivuorokautisen palveluasumisen yksiköiden valmiussuunnittelussa ja materiaalisen varautumisen kehittämisessä. Kehittämisehdotuksina tunnistetiin ulkopuolisen varautumisasiantuntijan tuen hyödyntäminen yksiköiden johtamisen tukena sekä materiaalisen varautumisen vastuiden selkeyttäminen valtakunnallisesti ja eri toimijatasoilla. Lisäksi esitettiin toimijoiden yhteistyön tiivistämistä, yhteisten varmuusvarastojen perustamista sekä kansallisten toimintamallien kehittämistä kestävän ja tarkoituksenmukaisen huoltovarmuuden tukemiseksi.

Recent global crises, such as the COVID-19 pandemic and disruptions in supply chains, have highlighted the crucial importance of operational reliability and preparedness in nursing homes to ensure the continuity of care. Material preparedness is an essential part of social and health care crisis readiness, aiming to secure the continuity of nursing care and patient safety during disruptions and emergencies. In nursing homes, material preparedness is particularly important to guarantee residents’ care and daily basic functions even during supply interruptions or other crisis situations. From a nursing science perspective, however, the topic of material preparedness has so far received little research attention, despite its close connection to nursing management and the assurance of patient safety.

The purpose of this study was to describe material preparedness in nursing homes. The study focused on medical devices and supplies as part of material preparedness. The aim was to produce knowledge that supports preparedness planning and the development of material preparedness in nursing homes for potential disruptions and crisis situations. The study was conducted as a qualitative study. Data were collected in the summer of 2025 from the personnel of a nationwide private service provider. Six participants took part in the study, including nursing home managers as well as the organization’s procurement and preparedness specialists. The data were analyzed using inductive content analysis.

The study produced diverse information on how material preparedness is implemented in nursing homes. Based on the results, material preparedness manifested as maintaining readiness for disruptions, practical measures supporting preparedness, lessons learned from the COVID-19 pandemic and identified needs for further development in material preparedness.

The findings can be utilized in the planning and development of material preparedness in nursing homes. The study identified the need to utilize external preparedness expertise to support management and to clarify the division of responsibilities related to material preparedness at both national and organizational levels. In addition, strengthening cooperation between actors, establishing joint reserve stockpiles, and developing national operational models were proposed to support sustainable and effective supply security.