Laadulliset vaatimukset pääurakoitsijalle nykypäivän infrarakentamisessa
Mikkola, Verneri (2025)
Mikkola, Verneri
2025
Rakennustekniikan DI-ohjelma - Master's Programme in Civil Engineering
Rakennetun ympäristön tiedekunta - Faculty of Built Environment
Hyväksymispäivämäärä
2025-09-23
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202509159272
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202509159272
Tiivistelmä
Infrarakentamisessa laadulliset vaatimukset ovat lisääntyneet selkeästi viime vuosikymmeninä ja ovat merkittävässä roolissa niin itse rakentamisvaiheessa kuin lopputuotteen laatua arvioidessa. Infrarakentamisen laatuvaatimusten perusteet määrittyvät muun muassa rakentamislain, Infrarakentamisen yleisten laatuvaatimusten (InfraRYL) sekä rakennusurakan yleisten sopimusehtojen (YSE) perusteella. Hankekohtaiset laatuvaatimukset sekä laadunhallinnan toteutustapa kuitenkin vaihtelee merkittävästi hankekohtaisesti eri urakkamuotojen ja tilaajaosapuolien myötä.
Työ toteutettiin kirjallisuuskatsauksena sekä laadullisten vaatimusten ja laadunhallinnan toteuttamisen selvittämisellä tarkasteltavaksi valituista infrahankkeista niin urakka-asiakirjojen tarkastelun kuin teemahaastatteluiden avulla. Kirjallisuuskatsauksessa käsitellään laadun ja laadunhallinnan sisältöä rakentamisessa, infrarakentamisen laatua ohjaavia yleisiä laatuvaatimuksia, eri urakkaosapuolien laatuun liittyviä vastuita rakentamisessa sekä esitellään erilaisia infrarakennushankkeissa laadunhallintaan käytössä olevia projektipankkeja. Urakka-asiakirjojen analyysin avulla pyrittiin erityyppisten infrarakennushankkeiden urakka-asiakirjoja tarkastelemalla selvittämään niiden sisältämiä yleisistä laatuvaatimuksista poikkeavia sopimuskohtia sekä laadunhallinnan määriteltyä toteutustapaa. Urakka-asiakirjojen laadullisia sopimuskohtia myös verrattiin YIT:n käytössä olevaan vakioituun aliurakkasopimus- ja aliurakkaohjelmapohjaan. Teemahaastatteluissa haastateltiin tarkasteltavien hankkeiden laadunhallinnan parissa työskennelleitä henkilöitä. Haastatteluiden avulla pyrittiin selvittämään laadunhallinnan toteutustapaa hankkeissa, laadunhallinnassa ilmenneitä mahdollisia haasteita sekä niiden ehkäisemiseen toimivia toimintatapoja.
Kirjallisuuskatsauksessa todettiin laadun rakentamisessa määrittyvän työn tilaajan asettamien vaatimusten täyttymisellä sekä rakenteiden käyttötarkoituksen mukaisen toiminnan saavuttamisella. Infrarakentamisen vähimmäislaatutasoa määrittävät rakentamislaki, infrarakentamisen yleiset laatuvaatimukset sekä eri alan asiantuntijayhdistysten laatimat kirjalliset julkaisut ja ohjeet. Laadunhallinnan yleistä toteutustapaa ja eri osapuolten vastuita rakennushankkeissa on määritetty rakentamislaissa sekä rakennusurakan yleisissä sopimusehdoissa. Tutkimusosiossa todettiin, että eri infrarakennushankkeiden laadulliset vaatimukset ja laadunhallinnan toteutustapa eroavat eri urakkamuotojen sekä tilaajaosapuolten välillä. Myös tutkimuksessa huomattiin eroavaisuuksia laadullisissa vaatimuksissa urakkasopimuksen ja YIT:n vakioidun aliurakkasopimuksen välillä. Haastatteluissa laadunhallinnan toteutuksesta korostui, että suunnitelmallinen laadunhallinta on syytä aloittaa heti hankkeen alussa sekä siirtää laatuaineistoa tilaajan nähtäville projektipankkiin ajantasaisesti. Niin ikään haastatteluissa myös korostettiin hankkeen aikana laadunhallintaan liittyvien sovittujen asioiden kirjauksista muistioihin kuin myös käytettävien materiaalien ja laitteistojen hyväksyttämisellä tilaajalla ennen niiden asennusta. YIT:n itselleluovutuksen tarkistuslistan todettiin olevan ajantasainen ja tehokas eri työvaiheiden valmiuden toteamiseen sitä käytettäessä aina erikseen jokaisen työvaiheen lopussa.
Työ toteutettiin kirjallisuuskatsauksena sekä laadullisten vaatimusten ja laadunhallinnan toteuttamisen selvittämisellä tarkasteltavaksi valituista infrahankkeista niin urakka-asiakirjojen tarkastelun kuin teemahaastatteluiden avulla. Kirjallisuuskatsauksessa käsitellään laadun ja laadunhallinnan sisältöä rakentamisessa, infrarakentamisen laatua ohjaavia yleisiä laatuvaatimuksia, eri urakkaosapuolien laatuun liittyviä vastuita rakentamisessa sekä esitellään erilaisia infrarakennushankkeissa laadunhallintaan käytössä olevia projektipankkeja. Urakka-asiakirjojen analyysin avulla pyrittiin erityyppisten infrarakennushankkeiden urakka-asiakirjoja tarkastelemalla selvittämään niiden sisältämiä yleisistä laatuvaatimuksista poikkeavia sopimuskohtia sekä laadunhallinnan määriteltyä toteutustapaa. Urakka-asiakirjojen laadullisia sopimuskohtia myös verrattiin YIT:n käytössä olevaan vakioituun aliurakkasopimus- ja aliurakkaohjelmapohjaan. Teemahaastatteluissa haastateltiin tarkasteltavien hankkeiden laadunhallinnan parissa työskennelleitä henkilöitä. Haastatteluiden avulla pyrittiin selvittämään laadunhallinnan toteutustapaa hankkeissa, laadunhallinnassa ilmenneitä mahdollisia haasteita sekä niiden ehkäisemiseen toimivia toimintatapoja.
Kirjallisuuskatsauksessa todettiin laadun rakentamisessa määrittyvän työn tilaajan asettamien vaatimusten täyttymisellä sekä rakenteiden käyttötarkoituksen mukaisen toiminnan saavuttamisella. Infrarakentamisen vähimmäislaatutasoa määrittävät rakentamislaki, infrarakentamisen yleiset laatuvaatimukset sekä eri alan asiantuntijayhdistysten laatimat kirjalliset julkaisut ja ohjeet. Laadunhallinnan yleistä toteutustapaa ja eri osapuolten vastuita rakennushankkeissa on määritetty rakentamislaissa sekä rakennusurakan yleisissä sopimusehdoissa. Tutkimusosiossa todettiin, että eri infrarakennushankkeiden laadulliset vaatimukset ja laadunhallinnan toteutustapa eroavat eri urakkamuotojen sekä tilaajaosapuolten välillä. Myös tutkimuksessa huomattiin eroavaisuuksia laadullisissa vaatimuksissa urakkasopimuksen ja YIT:n vakioidun aliurakkasopimuksen välillä. Haastatteluissa laadunhallinnan toteutuksesta korostui, että suunnitelmallinen laadunhallinta on syytä aloittaa heti hankkeen alussa sekä siirtää laatuaineistoa tilaajan nähtäville projektipankkiin ajantasaisesti. Niin ikään haastatteluissa myös korostettiin hankkeen aikana laadunhallintaan liittyvien sovittujen asioiden kirjauksista muistioihin kuin myös käytettävien materiaalien ja laitteistojen hyväksyttämisellä tilaajalla ennen niiden asennusta. YIT:n itselleluovutuksen tarkistuslistan todettiin olevan ajantasainen ja tehokas eri työvaiheiden valmiuden toteamiseen sitä käytettäessä aina erikseen jokaisen työvaiheen lopussa.
