Yhteisövaikuttavuus-malli verkostojen hallinnan välineenä

Abstract

Tämän tutkimuksen tutkimustehtävänä on selvittää, soveltuuko yhteisövaikuttavuus-malli julkisen hallinnon verkostojen hallinnan välineeksi uuden julkisen hallinnan (New Public Governance) viitekehyksessä. Tutkimuksessa tarkastellaan sitä, kuinka yhteisövaikuttavuus-malli toimii osana verkostoitunutta hallinnan kenttää ja mitkä tekijät edistävät sekä haastavat sen toimintaa tutkimuksen asettamassa kontekstissa.

Tutkimus toteutettiin laadullisena tutkimuksena. Tutkimuksen aineisto on kerätty kolmen puolistrukturoidun teemahaastattelun avulla. Haastatteluihin osallistuneet henkilöt työskentelevät yhteisövaikuttavuuden parissa eriävissä työtehtävissä. Heidät valittiin haastateltaviksi, jotta käsiteltävästä ilmiöstä saataisiin mahdollisimman ajankohtaista sekä laaja-alaista tietoa. Haastateltaviksi valikoituvista kaksi työskentelee Pirkanmaan hyvinvointialueen yhteisövaikuttavuusverkossa sekä yksi asiantuntijatöissä Itlan yhteisövaikuttavuustyön parissa.

Tutkimuksen aineiston analyysista nousi esille kolme pääteemaa: viestinnän ja tietojärjestelmien vaikutukset, yhteisövaikuttavuuden rakenteelliset tekijät sekä verkostojen asettama merkitys osana hallintaa.

Tutkimuksen tuloksien perusteella voidaan todeta, että yhteisövaikuttavuus-malli onnistuu vastaamaan julkisen hallinnan verkostojen hallinnan tarpeeseen osittain, mutta ei sellaisenaan täytä kaikkia uuden julkisen hallinnan vaatimuksia verkostojen hallinnan välineenä. Tutkimuksen tuloksien pohjalta voidaan todeta, että yhteisövaikuttavuus-malli on vielä varsin uusi konsepti, jonka jatkotutkimukselle on selkeä tarve tulevaisuudessa.

Tieto yhteisövaikuttavuudesta ja sen soveltamismahdollisuuksista lisääntyy jatkuvasti, joka luo sille tulevaisuutta ajatellen uusia mahdollisuuksia. Tutkimus tarjoaa ajankohtaisen katsauksen yhteisövaikuttavuuden soveltuvuudesta julkisen hallinnon verkostojen hallintaan.