Tekoälyn vaikutus ohjelmointityöhön

Abstract

Laajat kielimallit ovat neuroverkkoja, jotka kuuluvat koneoppimisen osa-alueeseen. Nämä ovat koulutettu suurella määrällä tekstidataa, jonka avulla ne vastaavat käyttäjän syötteisiin. Tekoäly tai tarkemmin laajat kielimallit ovat olleet yleisessä käytössä muutaman vuoden. Monet yrityksetkin ovat alkaneet suosia tekoälyä työvälineenä erilaisiin työtehtäviin. Varsinkin ohjelmoinnissa on jo puhuttu paljon työpaikkojen korvaamisesta tekoälyllä. Kandidaattityössä tutkitaan kirjallisuuskatsauksena laajojen kielimallien vahvuuksia ja heikkouksia ohjelmoinnissa. Tavoitteena on löytää vastauksia; miten laajoja kielimalleja hyödynnetään tällä hetkellä, miten näihin suhtaudutaan ja mitä parannettavaa niissä on? Lisäksi pohditaan parantaako tekoäly ihmisten tuottavuutta ohjelmointityössä. Tutkielmassa tutkitaan ja käytetään ajankohtaisia artikkeleita sekä kyselyitä kehittäjiltä, liittyen tekoälyyn ja sen käyttöön. Kehittäjät käyttivät eniten tekoälyä koodin luomiseen, hakemiseen ja virheiden korjaamiseen. Kehittäjien mukaan tekoälyn käyttö on tehostanut heidän ohjelmointityötänsä, mutta tekoäly ei pysty vielä ratkaisemaan ongelmitta vaikeimpia ohjelmointitehtäviä. Tekoälyn ongelmina olivat tietoturva-, lailliset- ja eettiset ongelmat. Näiden ongelmien takia tekoäly ei nopeuta ohjelmointia kaikissa tapauksissa, eikä pysty korvaamaan ohjelmointia kokonaan. Laajat kielimallit tällä hetkellä eivät tule korvaamaan ihmistyötä ohjelmoinnissa, mutta joitakin aloittelijoiden työpaikkoja voidaan korvata tekoälyllä. Tekoälyä tullaan käyttämään ohjelmoinnissa työkaluna, mutta sen ongelmien vuoksi ammattitietoisuus on ja tulee olemaan tärkeää ohjelmointitöissä. Tekoäly kehittyy nopeasti, jonka takia tutkimukset voivat vanheta lyhyessä ajassa, eikä tekoälyn liiallisen käytön vaikutuksia vielä tiedetä. Tämän takia jatkotutkimusten tekeminen aiheesta on olennaista.