Ostrakismi varhaiskasvatuksessa: Videonanalyysi lasten tekemistä aloitteista ja niihin vastaamisesta
Ruotoistenmäki, Lotta (2025)
Ruotoistenmäki, Lotta
2025
Kasvatuksen ja yhteiskunnan tutkimuksen maisteriohjelma - Master´s Programme in Educational Studies
Kasvatustieteiden ja kulttuurin tiedekunta - Faculty of Education and Culture
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2025-05-28
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202505266180
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202505266180
Tiivistelmä
Tässä tutkimuksessa tutkin 2–5-vuotiaiden lasten tekemiä aloitteita varhaiskasvatuksessa ja niihin vastaamista. Tutkimuksessa tutkin lasten keskinäistä vuorovaikutusta, sekä lasten ja aikuisten välistä vuorovaikutusta. Tarkoituksena on selvittää, miten ostrakismia esiintyy varhaiskasvatuksen arjessa. Ostrakismi on yksi kiusaamisen muodoista ja sillä tarkoitetaan ulossulkemista. Aiemman tutkimuksen perusteella on havaittu viitteitä siitä, että erityisesti erityistarpeisilla lapsilla on suuri riski joutua syrjimisen kohteeksi. Ostrakismi voi olla tahatonta tai tahallista. Tahattomasta ostrakismista voidaan puhua esimerkiksi silloin, kun aikuisten resurssit ja lasten tarpeet eivät kohtaa.
Tutkimus on toteutettu videoimalla ja videomateriaalia on kuvattu kahdesta Tampereen alueella sijaitsevasta varhaiskasvatusyksiköstä. Tämä pro gradu –tutkielma on laadullinen tutkimus, jonka aineistonkeruun päämenetelmänä on käytetty videointia. Tutkimusmetodeina ovat videonanalyysi ja sisällönanalyysi. Keskeisiä käsitteitä tutkimuksessa ovat ostrakismi, kiusaaminen, varhaiskasvatus ja erityislapsi.
Tutkimustulosten pääkategoriat ovat: lasten tekemät aloitteet aikuisen kanssa, lasten keskinäiset aloitteet, aikuisen sanallinen viestintä, aikuisen sanaton viestintä ja aikuisen toiminta. Kategoriat ovat valikoituneet sen perusteella, että niiden avulla on saatu vastauksia liittyen tutkimuskysymyksiin. Tilanteet ovat jaoteltu sen mukaan liittyvätkö ne lapsen ja aikuisen väliseen vuorovaikutukseen vai lasten keskinäiseen vuorovaikutukseen.
Johtopäätöksinä voidaan todeta, että aikuisen pedagogisilla valinnoilla, kuten pienryhmätoiminnalla on positiivisia vaikutuksia siihen, että lapset eivät joudu kokemaan ulossulkemista. Erityistarpeisilla lapsilla on suurempi riski joutua syrjimisen kohteeksi, sillä esimerkiksi puhumattomien lasten aloitteet ovat niin hienovaraisia, että ne jäävät helposti muilta ihmisiltä huomaamatta. Ostrakismia tapahtuu varhaiskasvatuksessa muun muassa vapaan leikin aikana, kun lapset muodostavat itse leikkipareja ja– ryhmiä.
Tutkimus on toteutettu videoimalla ja videomateriaalia on kuvattu kahdesta Tampereen alueella sijaitsevasta varhaiskasvatusyksiköstä. Tämä pro gradu –tutkielma on laadullinen tutkimus, jonka aineistonkeruun päämenetelmänä on käytetty videointia. Tutkimusmetodeina ovat videonanalyysi ja sisällönanalyysi. Keskeisiä käsitteitä tutkimuksessa ovat ostrakismi, kiusaaminen, varhaiskasvatus ja erityislapsi.
Tutkimustulosten pääkategoriat ovat: lasten tekemät aloitteet aikuisen kanssa, lasten keskinäiset aloitteet, aikuisen sanallinen viestintä, aikuisen sanaton viestintä ja aikuisen toiminta. Kategoriat ovat valikoituneet sen perusteella, että niiden avulla on saatu vastauksia liittyen tutkimuskysymyksiin. Tilanteet ovat jaoteltu sen mukaan liittyvätkö ne lapsen ja aikuisen väliseen vuorovaikutukseen vai lasten keskinäiseen vuorovaikutukseen.
Johtopäätöksinä voidaan todeta, että aikuisen pedagogisilla valinnoilla, kuten pienryhmätoiminnalla on positiivisia vaikutuksia siihen, että lapset eivät joudu kokemaan ulossulkemista. Erityistarpeisilla lapsilla on suurempi riski joutua syrjimisen kohteeksi, sillä esimerkiksi puhumattomien lasten aloitteet ovat niin hienovaraisia, että ne jäävät helposti muilta ihmisiltä huomaamatta. Ostrakismia tapahtuu varhaiskasvatuksessa muun muassa vapaan leikin aikana, kun lapset muodostavat itse leikkipareja ja– ryhmiä.