Maalivahdin rooli modernissa pelinrakentelussa: Keskeisyysanalyysi jalkapallomaalivahdin asemasta syöttöverkossa

Abstract

Tässä diplomityössä tarkasteltiin jalkapallomaalivahdin roolia joukkueen pelinrakentelussa verkostoanalyysin keinoin. Tavoitteena oli selvittää, onko maalivahdin keskeisellä asemalla syöttöverkossa yhteyttä siihen, tekeekö vai päästääkö joukkue ottelun ensimmäisen maalin. Lisäksi tutkittiin, liittyykö maalivahdin asema syöttöverkossa joukkueen kokonaisvaltaiseen syöttömäärään. Taustalla on ajatus siitä, että modernissa jalkapallossa maalivahti osallistuu yhä useammin pelin rakentamiseen eikä toimi pelkästään puolustuksen viimeisenä lukkona.

Tutkimusaineistona käytettiin Englannin Valioliigan kauden 2017–2018 ottelukohtaista tapahtumadataa. Aineistosta rakennettiin painotettuja ja suunnattuja syöttöverkkoja. Verkostoanalyysissä käytettiin neljää keskeisyysmittaria: läheisyys-, välillisyys-, ominaisvektori- ja PageRank-keskeisyyttä, jotka laskettiin jokaiselle maalivahdille ottelukohtaisesti. Tilastollinen analyysi toteutettiin lineaaristen ja yleistettyjen lineaaristen mallien avulla. Syöttömäärän yhteyttä maalivahdin keskeisyyteen mallinnettiin lineaarisilla regressioilla, ja ensimmäisen maalin todennäköisyyttä tarkasteltiin logistisen regressiomallin avulla. Lisäksi mediaatioanalyysillä arvioitiin, välittyikö keskeisyyden vaikutus ensimmäiseen maaliin joukkueen syöttömäärän kautta.

Tulokset osoittivat, että läheisyyskeskeisyys oli positiivisesti yhteydessä joukkueen syöttömäärään, mikä tukee oletusta, että aktiivinen osallistuminen verkon sisällä heijastuu koko joukkueen pallonhallintaan. Sen sijaan PageRank- ja ominaisvektorikeskeisyys olivat negatiivisessa yhteydessä syöttömäärään, mikä saattaa heijastaa tilanteita, joissa pallo palautuu maalivahdille joukkueen ollessa vastustajan paineen alla. Lisäksi PageRank-keskeisyys oli negatiivisesti yhteydessä siihen, onnistuiko joukkue tekemään ottelun ensimmäisen maalin. Mediaatioanalyysi osoitti, että tämä yhteys välittyi lähes täysin joukkueen syöttömäärän kautta. Välillisyyskeskeisyydellä ei havaittu tilastollisesti merkitsevää yhteyttä tarkasteltuihin vasteisiin.

Tulokset tukevat verkostolähtöisten menetelmien käyttökelpoisuutta maalivahdin kollektiivisen roolin ymmärtämisessä ja osoittavat, että keskeisyysmittarit voivat tuottaa merkityksellistä tietoa maalivahdin roolin vaikutuksesta hyökkäyspelin dynamiikkaan.