Johtaminen turvaamassa hybridiorganisaation kriittisiä toimintaedellytyksiä : case Särkänniemi

Abstract

Kuntien toimintakentässä ja hybridiorganisaatioiden toimintaympäristössä on tapahtunut merkittäviä muutoksia, jotka antavat uusia korostuneita merkityksiä jäljelle jääneille elinvoimaa vahvistaville kuntatoiminnoille ja näiden toimintojen johtamiselle. Näin ollen kompleksisessa ympäristössä toimivien hybridiorganisaatioiden johtamisen merkitys kasvaa. Kuntien tehtävien muutoksen lisäksi elämysten merkityksellisyys on tunnistettu aiempaa vahvemmin yhdeksi kansantalouden kasvun edellytyksistä. Elämyksellisyyden kasvun seurauksena kuntatoimijoiden rooli ja asema elämystaloudessa korostuu.

Tutkimuksella pyritään syventämään käsitystä, mitä hybridiorganisaation johtamiselta vaaditaan sekä kehityksen että kriittisten toimintaedellytysten turvaamisen kannalta – elämystalouden kontekstissa. Näin ollen tutkimuskysymykseksi muodostuu, miten hybridiorganisaatiossa hallitaan ja johdetaan sijaintikunnasta riippuvaisia resursseja? Tutkimuksen tarkastelu perustuu teoriaan hybridiorganisaatiosta ja erityisesti sellaisen johtamisesta, kompleksisuudesta ja resurssiriippuvuudesta. Näiden kautta on mahdollista teoreettisesti kuvata sitä tutkimuksen tarkastelun kokonaisuutta, mitkä luovat elämystaloudellisen hybridiorganisaation johtamisen raamit.

Tutkimus on toteutettu laadullisena tapaustutkimuksen kaltaisena Tampereen Särkänniemi Oy:stä, joka on elämystalouden alalla toimiva julkisomisteinen hybridiorganisaatio. Johtamisen vaatimusten aineisto muodostettiin puolistrukturoiduilla haastatteluilla kolmelta kohde organisaation johdossa vaikuttaneelta taholta. Kahdella haastateltavalla oli lisäksi kokemusta omistajaohjauksen puolelta. Aineiston analyysi on suoritettu teoriaohjaavan sisällön analyysin periaatteita noudattaen.

Tutkimuksen tuloksena syntyi kolme pääluokkaa: julkisomisteisuudesta kumpuavat reunaehdot, johtamisen operatiivinen vapaus ja organisaatioympäristön kompleksisuus. Pääluokat yhdistyivät teoriasta johdetun yhdistävän luokan, hybridiorganisaation johtamisen alaisuuteen. Tulokset osoittavat hybridiorganisaation johtamisessa korostuvan johtamisen reunaehtojen ja operatiivisen vapauden merkitys sekä kompleksisen toimintaympäristön ymmärrys. Tutkimuksessa tunnistettiin, kuinka hybridiorganisaation johtamiseen kohdistuu aina kilpailevien logiikoiden yhdistämisen tarve, vaatimus kontekstiherkästä ja reflektiivisestä johtamisesta sekä ymmärrys kompleksisuuden vaikutuksista. Lisäksi tutkimuksessa tunnistettiin, kuinka hybridiorganisaatioihin ja niiden johtamiseen liittyvää tutkimusta olisi hyvä jatkaa ja syventää muuttuvien kuntien sekä demokratian haasteiden näkökulmasta analysoiden meneillään olevien muutosten vaikutuksia.