Luotatko inhimilliseen robottiin?: Robotin koetun intentionaalisuuden vaikutus luottamukseen robottia kohtaan

Abstract

Tämän kandidaatintutkielman pääasiallisena tarkoituksena oli selvittää, vaikuttaako robotin koettu intentionaalisuus luottamukseen robottia kohtaan. Koetulla intentionaalisuudella viitataan kokemukseen siitä, että toimijalla on omia tavoitteita, haluja tai standardeja (APA Dictionary of Psychology, 2018). Intentionaalisuutta voidaan pitää antropomorfisena eli inhimillisenä piirteenä, mikä osaltaan liittää tutkimuksemme osaksi laajempaa robotin inhimillisyyden vaikutuksia kartoittavaa tutkimusperinnettä. Tutkimme luottamusta eksplisiittisesti kyselyvastauksien ja implisiittisesti hinnoittelupelin (Price Game) avulla. Tutkimuksessamme robottina käytimme Nao-nimistä sosiaalista robottia (Aldebaran SAS). Intentionaalisuutta manipuloimme kokeenjohtajan esittämällä verbaalisella kuvauksella robotista. Aikaisempaan tutkimustietoon nojautuen oletimme, että robotin koettu intentionaalisuus kasvattaa luottamusta robottia kohtaan.

Toisena pääkysymyksenä tutkimme, onko Big Five -persoonallisuuspiirteiden ja robottiin kohdistetun luottamuksen välillä yhteyksiä. Persoonallisuuspiirteiden mittaamiseen käytimme Extra Short Five -kyselymittaria. Pääkysymysten lisäksi kartoitimme lisätarkasteluin intentionaalisuusmanipulaation laajuutta selvittämällä, vaikuttaako robotin koettu intentionaalisuus subjektiivisiin arvioihin a) robotin mielen määrästä, b) robotin tai robotin ohjelmoineiden henkilöiden moraalisesta vastuusta robotin tekojen seurauksista tai c) robotin miellyttävyydestä. Lopuksi selvitimme, onko robotin koetulla miellyttävyydellä yhteyksiä luottamukseen robottia kohtaan. Lisätarkasteluissa hyödynnettyjä vastemuuttujia (mielen määrä, moraalinen vastuu, miellyttävyys) mittasimme kyselyvastauksin.

Tutkimus toteutettiin Human Information Processing -laboratoriolla Tampereen yliopistossa. Tutkimukseemme osallistui 77 tutkittavaa, jotka rekrytoitiin tutkimukseen pääasiassa Tampereen yliopiston psykologian peruskurssilta, mutta myös yliopiston muiden tiedotuskanavien kautta. Poissulkukriteereinä olivat diagnosoidut neurologiset ja psykiatriset sairaudet. Tutkittavilla oli lisäksi oltava sujuva suomen kielen taito.

Tutkimuksessamme robotin koettu intentionaalisuus lisäsi osallistujien eksplisiittistä luottamusta robottia kohtaan. Sen sijaan implisiittiseen luottamukseen intentionaalisuudella ei ollut vaikutusta. Big Five -piirteiden ja luottamuksen väliltä ei löytynyt yhteyksiä. Lisätarkasteluista selvisi, että robotin koettu intentionaalisuus kasvatti arviota robotin mielen määrästä. Lisäksi robotin koettu intentionaalisuus kasvatti arviota robotin moraalisesta vastuusta koskien robotin omien tekojen seurauksia, ja toisaalta vähensi arviota robotin ohjelmoineiden henkilöiden moraalisesta vastuusta robotin tekojen seurauksista. Robotin koetulla intentionaalisuudella ei ollut vaikutusta robotin koettuun miellyttävyyteen, mutta robotin koettu miellyttävyys oli positiivisessa yhteydessä luottamukseen robottia kohtaan.

Esitetyt tulokset tarjoavat tärkeää selvennystä sosiaalisen robotin koetun intentionaalisuuden vaikutuksista luottamukseen. Tutkimus tarjoaa ajankohtaisuudellaan myös merkityksellisen näkökulman esimerkiksi moraaliseen vastuuseen liittyviin tarkasteluihin. Tutkimustulosten käytännön merkitys korostuu maailmassa, jossa robottien rooli eri elämänalueilla kasvaa nopeasti. Tulokset korostavat antropomorfismin keskeistä roolia luottamuksen rakentumisessa sosiaalisiin robotteihin ja herättävät tarpeen pohtia, millaisia eettisiä ja yhteiskunnallisia ulottuvuuksia mielen ja moraalin attribuoinnilla teknologisiin toimijoihin voi tulevaisuudessa olla.