Nännit näytillä: Sisällönanalyysi Instagramin nänniaktivismista

Abstract

Tässä tutkielmassa käsitellään suomalaista Instagram-alustalle tehtyä nänniaktivismia. Tutkielman kannalta keskeinen nänniaktivismi on sosiaalisen median vaikuttamisen ja protestin muoto, jonka pyrkimyksenä on edistää rintojen näkyvyyttä tasa-arvoisemmaksi. Nais- ja miestyypillisten rintojen kuvaamisessa ja yhteiskunnallisessa näkyvyydessä länsimaisissa yhteiskunnissa on selkeää epätasa-arvoisuutta. Naisten rinnat ja etenkin nännit seksualisoidaan ja ne on piilotettava. Tutkielman tavoitteena on hahmottaa nänniaktivismin erilaisia muotoja ja analysoida sen vaikuttamiskeinoja. Tutkimusmenetelmä tähän on laadullinen sisällönanalyysi. Tutkimusaineisto on Instagramista tiettyjen hashtagien eli aihetunnisteiden alta kerättyjä julkisia nänniaktivismijulkaisuja. Julkaisut sisältävät sanallista kerrontaa kuten kuvatekstejä sekä kuva-aineistoa kuten valokuvaa, videota ja kuvasarjoja.

Analyysi on luonteeltaan kuvaavaa, sillä sen tarkoituksena on tuoda esiin aineistossa ilmenneitä aktivistien haastamisen tapoja. Tutkielmassa selvitetään, millaisin keinoin nänniaktivistit kykenevät saavuttamaan yleisöä julkaisuilleen ja toisaalta säilyttämään ne näkyvissä alustan sensuurista huolimatta. Teoreettista taustaa tutkielmaan on haettu sosiaalisen median aktivismia sekä sosiaalisen median alustojen valtaa ja algoritmeja käsittelevästä tutkimuksesta. Feministinen taidehistoria taustoittaa kehojen epätasa-arvoon ja rintojen näkyvyyteen liittyviä teemoja.

Tulokset osoittavat, että suomalainen nänniaktivismi on hyvin tasalaatuista. Se on selkeitä kannanottoja kaikkien nännien neutralisoimisen puolesta. Monista nänniaktivistien julkaisuista välittyy turhautuminen vallitsevaan epätasa-arvoon, ja ne ovat kritiikkiä valta-asemassa oleville. Nänniaktivismin pyrkimyksenä on saavuttaa mahdollisimman laajaa yleisöä, pistää julkaisun katsoja miettimään aihetta ja kenties myös innostaa hänet tekemään aktivismia. Toinen nänniaktivistien pyrkimys on yksinkertaisesti välttää julkaisujen sensurointia ja poistamista. Näitä tavoitteita varten aktivisteilla on erilaisia keinoja, jotka tässä tutkielmassa jaotellaan teknisiin keinoihin ja esittämisen keinoihin. Tuloksista voidaan todeta, että sosiaalisen median nänniaktivismin vaikuttavuus perustuu etenkin julkaisujen visuaalisuuteen eli kuvaan ja videoon. Tämän lisäksi nänniaktivistit tekevät itsestään, joko fyysisessä kehossa olemisestaan tai ajatuksistaan aktivismia. Tästä seuraa, että henkilökohtaiset rintoihin liittyvät ulostulot, vallitsevien normien haastaminen ja aktivismi, on aina tekijänsä näköistä. Voidaan sanoa, että suomalaisen Instagramissa tapahtuvan nänniaktivismin sanoma on yhteinen, mutta sen toteuttamisen tavoissa on eroja.