Käsitykset ADHD-oireiden syistä ja niiden merkitys vastuun paikantumiselle : Sisällönanalyyttinen katsaus internetin eri alustoilla tapahtuvaan julkiseen keskusteluun

Abstract

Tässä tutkielmassa tarkastelen, millaisia ADHD:n etiologioita julkisessa keskustelussa ilmenee ja mitä niistä seuraa ADHD:n oireista syntyvän vastuun paikantumiselle. Etiologialla tarkoitetaan lääketieteessä seikkoja, jotka aiheuttavat jonkin sairauden tai tilan. Tutkielmaa motivoi kiinnostus viimeisen vuoden aikana kiihtyneeseen ADHD-keskusteluun. Näen tämän kiihtymisen johtuvan THL:n alkuvuodesta 2024 julkaisemista tilastotiedoista. Näiden tilastojen mukaan ADHD-diagnoosien määrä on kasvanut Suomessa runsaasti viimeisen viiden vuoden aikana. Diagnoosien jakautumisessa on myös havaittavissa selkeää sukupuolittuneisuutta. Tämän keskustelun ohella hyvinvointialueet ovat muuttaneet kriteerejä, joiden perusteella ne antavat lähetteitä ADHD-tutkimuksiin etenkin lasten kohdalla. Näissä muutoksissa korostuu etenkin pyrkimys säännöstellä perheiden arkea siten, että psykososiaalisista syistä tapahtuva oireilu olisi mahdollista kartoittaa ja ehkäistä.

Tutkimukseni nojaa teoreettisesti kiistanalaisten sairauksien teoriaperinteeseen. Tällä teoriavalinnalla pyrin sitomaan tutkimukseni näkökulmaa ADHD:n ympärillä käytäviin kiistoihin, jotka ovat havaittavissa laajemmin julkisessa keskustelussa. Näistä kiistoista korostuivat etenkin oman tutkimuskysymykseni kohteena oleva ADHD:n etiologia. Tässä keskustelussa kiistellään myös ylidiagnosoinnista ja diagnoosien pätevyydestä sekä ADHD:n suhteesta voittoa tavoitteleviin lääkeyrityksiin. Aineistona käytin erilaisista blogeista ja verkkolehdistä keräämiäni tekstejä, joissa käsiteltiin ADHD:n etiologiaa ja vastuuta. Rajasin aineistoni ADHD-diagnoosin saaneiden ja institutionalisoitujen asiantuntijoiden tuottamiin teksteihin sekä teksteihin, joissa käsitellään institutionalisoitujen asiantuntijoiden ADHD-näkemyksiä. Tällä rajauksella pyrin tuottamaan näkökulmia siihen, eroavatko käsitykset ADHD:n etiologiasta ja sen myötä syntyvät merkitykset näiden kahden ryhmän välillä. Analysoin ainestoani sisällönanalyysilla.

Analyysini perusteella nostin tuloksiksi lääkäreiden edustaman psykososiaalisen sekä neurologisen etiologian päällekkäisyyden ja tämän käsityksen kytkeytymisen vastuun siirtoon perheille ja politiikkatoimille. Institutionalisoiduista asiantuntijoista eräät myös toivat esille näkemyksen yksilöllisten erojen laajemmasta sallimisesta, jonka tulkitsin ennaltaehkäisevän diagnoosin saaneiden kokemien syytösten tuottamaa moraalista vastuuta. Moraalisen vastuun käsite on kytketty ADHD:n ja neuropsykiatrisiin diagnooseihin laajalti aiemmassa tutkimuskirjallisuudessa. Tämä vastuu syntyy suhteessa vaatimuksiin muuttaa toimintaa vastaamaan normeja.

Diagnoosin saaneiden puheenvuoroissa korostui samaistuminen ADHD:n neurologiseen etiologiaan ja kamppailu diagnooseja kyseenalaistavia diskursseja vastaan. Näen tämän kamppailun ja neurologiseen etiologiaan samaistumisen merkittävänä neuropsykiatristen diagnoosien mahdollistaman moraalisen vastuun purkautumisen kannalta. Tämän on aiemmassa tutkimuskirjallisuudessa esitetty tapahtuvan, kun normeista poikkeavan käytöksen syyt paikannetaan ihmisen tahdonalaisen persoonan sijasta hänen hermostoonsa. Diagnoosin saaneet käsittelivät teksteissään myös diagnoosin saamista aikuisiällä haastavan elämäntilanteen yhteydessä, samanaikaisesti ilmaisten samaistumisen neurologiseen etiologiaan. Näen tässä yhteydessä perustelluksi pohtia aiemmassa tutkimuskirjallisuudessa esitettyjä näkemyksiä ADHD:stä alisuoriutumisen medikalisointina.