Vaihtoehto purkavalle uudisrakentamiselle : Lempäälän Kympin käyttötarkoituksen muutos

Abstract

Suomessa on käynnissä nuorten rakennusten purkuaalto. Yksi purku-uhan alla oleva rakennus on postmoderni 37-vuotias Lempäälän ydinkeskustan Asemakorttelissa sijaitseva toimisto- ja liikerakennus Lempäälän Kymppi, joka on jäänyt lähes kokonaan tyhjilleen ensimmäisen pääkäyttäjän poistuttua rakennuksesta. Asemakorttelin uusi kaava vuodelta 2021 mahdollistaa paikalle olemassa olevaa taajamarakennetta huomattavasti tiiviimpää ja kaupunkimaisempaa rakentamista. Kymppiä ei inventoinneissa huomatuista arvoista huolimatta olla säästämässä.

Lempäälän kunta on sivuillaan kertonut pyrkivänsä hiilineutraaliksi kunnaksi vuoteen 2030 mennessä, eli ennen koko Suomen tavoitetta. Kunnan maankäyttöpolitiikassa tavoite ei kuitenkaan näy, sillä olemassa olevan rakenteen tiivistämisen sijaan keskustakortteleita ehdotetaan purettavaksi uudisrakennusten tieltä. Myös kiinteistökehittäjillä on suuri rooli Lempäälän rakennuskannan kohtalon päättäjinä. Yksityisten toimijoiden tavoitteet ja prioriteetit ovat kuitenkin usein hyvin erilaisia kuin julkisten tahojen, joiden tarkoituksena on luoda pitkäjänteisesti kestävää ja hyvinvointia tuovaa kaupunkiympäristöä.

Suomessa on edelleen vallalla uuden paremmuutta puolustava ajatusmaailma. Nykyisiä modernien rakennusten purkuja perustellaan samoilla argumenteilla, kuin niiden alta purettujen talojen purkuja vuosikymmeniä sitten. Rakennusten käyttötarkoituksien muutokset ja korjaaminen voivat lisääntyä vain, mikäli yhteiskunnan asenneilmapiiri muuttuu. Korjaamiselle on monia perusteita, esimerkiksi purkavaa uudisrakentamista pienemmät elinkaarikustannukset ja pienempi hiilijalanjälki. Nykyisen ilmastokriisin aikana purkavan uudisrakentamisen tulisi olla viimeinen vaihtoehto, kun kaikki muut mahdollisuudet on selvitetty.

Tässä diplomityössä tutkitaan säilyttävää ja kaavan ehdotusta paremmin taajamaympäristöön sulautuvaa vaihtoehtoa Asemakorttelin rakentamiselle. Työ jakautuu teoria- ja suunnitelmaosaan. Teoriaosassa perehdytään kaupunkisuunnitteluun, Lempäälän kunnan tavoitteisiin, Lempäälän Kymppiin ja Asemakortteliin. Lempäälän Kympistä löytyi tarkastelussa useita säilyttämistä puoltavia arvotekijöitä, eikä rakennuksesta paljastunut mitään korjaamista ja muuntelemista estävää. Suunnitelmaosuudessa esitellään suunnitelma tontinkäytöstä, käyttötarkoituksenmuutos toimistotalosta asuintaloksi, sekä lisäkerros. Suunnitelmassa keskitytään erityisesti olemassa olevien arvojen säilyttämiseen ja vahvistamiseen, kaupunkikuvaan sopimiseen sekä järkevän kokoisten perheasuntojen suunnitteluun.

In Finland, even relatively young buildings are increasingly being demolished. One such example is Lempäälän Kymppi, a 37-year-old postmodern office and commercial building located in the centre of Lempäälä. Since its main tenant left, the building has remained largely vacant. A new 2021 zoning plan for the Asemakortteli block proposes a denser and more urban development for the area and proposes the demolition of an existing building—despite its documented architectural and cultural value.

The municipality of Lempäälä has publicly committed to becoming carbon-neutral by 2030, ahead of Finland’s national goal. However, this ambition is not reflected in its land use policies, which prioritize demolition and new construction over densification and reuse. Real estate developers also play a significant role in shaping the town's building stock, but their goals often conflict with the long-term sustainability objectives of public authorities.

In Finland, new construction is still widely seen as preferable. Today, the same arguments used decades ago to justify replacing buildings are being used to support the demolition of modern architecture. Changing this mindset is essential to enable greater reuse of existing buildings. Renovation and transformation typically offer lower life-cycle costs and a smaller carbon footprint compared to demolition. Given the urgency of the climate crisis, demolition should remain a measure of last resort, pursued only after all feasible alternatives have been carefully examined.

This thesis presents an alternative plan for the Asemakortteli area that better integrates into the existing urban fabric than construction in accordance with the zoning plan. The work is divided into theoretical and design sections. The theoretical part examines urban planning principles, Lempäälä’s policy goals, and the values of the Kymppi building. The findings support the building’s preservation and show no technical barriers to its transformation. The design part proposes repurposing the building for residential use, adding an extra floor, and creating reasonably sized family apartments—all while preserving the building’s existing architectural and urban values.