”Ei merkittäviä vaikutuksia”: Tasa-arvon ja sukupuolen merkitykset lakiesitysten sukupuolivaikutusten arvioinneissa vuosina 2020–2024

Abstract

Tasa-arvopolitiikka näyttäytyy hyvin eri tavoin ajassa ja paikassa muuttuvana. Siihen vaikuttavat vahvasti sen hetkiset asenteet ja oletukset tasa-arvon merkityksestä ja siitä, millaiset toimet nähdään tasa-arvoa edistävinä. Tässä tutkielmassani tarkastelen lakiesitysten sukupuolivaikutusten arviointeja vuosilta 2020–2024. Aineistoni koostuu yhteensä 253 sukupuolivaikutusten arvioinnista. Tutkimuskysymyksinä ovat: millainen merkitys sukupuolten väliselle tasa-arvolle annetaan ja millä tavoin sukupuolta ja intersektionaalisia eroja tarkastellaan lakiesitysten sukupuolivaikutusten arvioinneissa. Tutkimukseni painottuu vahvasti tasa-arvopoliittiselle kentälle - keskeisenä tarkastelun kohteena ovat lakiesitykset tasa-arvopolitiikan tuottamisen tapana. Tutkimuksen teoreettisena taustana on feministinen politiikan analyysi sekä tasa-arvon ja dekonstruktion käsitteet. Tutkimusmenetelmänä on diskurssianalyysi, jossa on piirteitä myös feministisestä kriittisestä diskurssianalyysistä.

Analyysissäni olen paikantanut aineistosta neljä keskeistä diskurssia: neutraalisuus-, relationaalisuus-, normatiivisuus- ja ulkopuolisuusdiskurssi. Aineistosta esiin nostamani puhetavat korostavat erityisesti sukupuolineutraalisuuden tavoittelua ja sen tulkintaa tasa-arvoa edistävänä lähtökohtana. Toisaalta tasa-arvo nähdään myös hyvin suhteellisena: eri vaikutusarvioinnit tulkitsevat samankaltaisia lopputuloksia hyvin eri tavoin. Sukupuoleen kytkeytyvät puhetavat esiintyvät aineistossa vahvasti binäärisinä, mutta myös stereotyyppisinä ja heteronormatiivisina. Sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöt sekä intersektionaaliset erot jäävät selkeästi marginaalisiksi.

Tutkimukseni osoittaa sen, miten erilaisia merkityksiä tasa-arvolle tuotetaan tasa-arvopolitiikassa lakiesitysten osalta. Selkeästi hegemoninen asetelma on yhtäläisten oikeuksien tavoittelu sukupuolineutraaliuden kautta. Toisaalta aineistossa löytyy myös piirteitä sukupuolten erojen näkökulmasta, jossa sukupuolten erot tunnistetaan, mutta osin ne otetaan selkeästi annettuina, olemassa olevina. Tasa-arvon merkitys perustuu vahvasti tekstin tuottajien omiin näkemyksiin, joka mahdollistaa heille merkittävän valta-aseman. Myös sukupuoleen kytkeytyvät valtasuhteet näyttäytyvät analyysissäni selkeästi – neutraalisuuden lähtökohta on vahvasti maskuliininen ja mieskeskeinen, jolloin naiset jäävät alisteiseen asemaan. Sukupuolten tulkinta toistuu dikotomisena mies/nainen jaotteluna, jota myös tuotetaan aineistossa jatkuvasti uudelleen. Tällöin suljetaan automaattisesti pois kaikki tähän kategoriaan kuulumattomat.

Tasa-arvon merkitys ja sen edistäminen lakiesityksissä rajautuu pääosin hyvin kapeaan näkökulmaan, joka vaatisi enemmän monimuotoisempaa tulkintaa sekä sukupuolittuneisuuden ymmärtämistä. Tasa-arvon eri ulottuvuudet tulisi nähdä suhteessa tarkasteltavaan ilmiöön tai asiaan. Pelkkä yksioikoinen näkökulma, jossa jokin tietty lähtökohta nähdään ainoana oikeana ei tuota toivottua lopputulosta. Keskeistä olisikin huomioida se, miten erilaisia tasa-arvoon kytkeytyviä ongelmia tulisi lähestyä erilaisilla tavoilla ja ymmärtää niiden merkitys laajemmasta näkökulmasta.