Vihreän Lean Six Sigman implementointi valmistavassa teollisuudessa

Abstract

Sidosryhmien odotukset yritysten ympäristövastuuta kohtaan ovat viime vuosina kasvaneet merkittävästi, ja kestävän kehityksen huomioimisesta on tullut keskeinen osa kilpailukyvyn säilyttämistä. Vihreän Lean Six Sigman avulla yritykset voivat vastata näihin odotuksiin kestävän kehityksen osalta samalla tehostaen toimintaansa ja parantaen laatua. Menetelmä koostuu kolmesta erillisestä lähestymistavasta, joilla jokaisella on omat vahvuutensa toiminnan parantamisessa ympäristönäkökulmasta. ”Vihreä” on laaja käsite, joka kattaa useita ympäristöystävällisiä lähestymistapoja johtamiseen ja liiketoimintaan. Lean on filosofia, jonka tavoitteena on tunnistaa tuotteen arvoa lisäävät tekijät ja poistaa hukkaa eli arvoa tuottamattomia komponentteja prosessissa. Six Sigma on puolestaan tilastolliseen analyysiin perustuva menetelmä, jonka tarkoituksena on tunnistaa virheitä ja vaihtelua prosesseissa sekä niiden syitä. Yhdessä nämä kolme lähestymistapaa voivat auttaa yritystä saavuttamaan korkeamman laadun ja tuottavuuden pienemmillä kustannuksilla sekä samalla vähentämään saasteita ja päästöjä.

Koska vihreä Lean Six Sigma on vielä suhteellisen uusi lähestymistapa, sen implementoinnille ei ole vielä muodostunut vakiintunutta yleistä viitekehystä. Tieto menetelmän käyttöönottoon liittyvistä haasteista ja mahdollistajista onkin arvokasta onnistuneen soveltamisen tukemiseksi. Tämän kandidaatintyön tavoitteena oli selvittää, millaisia viitekehyksiä vihreän Lean Six Sigman implementoinnissa hyödynnetään ja millaisia haasteita sekä mahdollistajia onnistuneessa käyttöönotossa on voitu tunnistaa. Tutkimus toteutettiin kirjallisuuskatsauksena, ja se keskittyi valmistavan teollisuuden yrityksiin.

Työssä havaittiin, että useat viitekehykset pohjautuvat DMAIC-sykliin. DMAIC-sykli on alun perin Six Sigmassa käytetty työkalu, jonka on todettu olevan tehokas myös vihreän Lean Six Sigman implementoinnissa. Suurin osa viitekehyksistä yhdistää DMAIC-syklin eri vaiheisiin ympäristökestävyyttä tukevia työkaluja ja huomioi näin vihreän näkökulman osana menetelmää. Lisäksi tunnistettiin muutamia erityisiä viitekehyksiä, jotka luokiteltiin tässä työssä omiin kategorioihinsa. Nämä olivat arvovirta- ja ympäristöarvovirtakuvausta hyödyntävä DMAIC-pohjainen viitekehys sekä big data -analytiikkaa ja muita Teollisuus 4.0 -sovelluksia hyödyntävä DMAIC-pohjainen viitekehys. Näitä sovelluksia on toistaiseksi tutkittu vähemmän, mutta ne voivat tarjota lupaavia vaihtoehtoja implementoinnin tueksi, mikäli organisaation valmiudet ja resurssit soveltuvat niiden hyödyntämiseen.

Implementoinnin mahdollistajista ja haasteista tunnistettiin kirjallisuuden perusteella keskeisimmät ja yleisimmin esiintyvät. Näistä merkittävin tekijä oli johdon tuki ja sitoutuminen, jonka voidaan katsoa vaikuttavan myös moniin muihin tekijöihin. Muita tärkeitä mahdollistajia olivat muun muassa organisaation valmius ja huolellinen projektivalinta. Merkittävimmiksi haasteiksi puolestaan tunnistettiin muun muassa resurssien puute sekä puutteellinen ymmärrys viitekehyksistä ja työkaluista. Yrityksen, joka aikoo ottaa vihreän Lean Six Sigman käyttöön, on tulisi tunnistaa nämä tekijät, jotta niihin voidaan vaikuttaa ja näin ollen mahdollistaa onnistunut implementointi.