Yksityisessä varhaiskasvatuksessa työskentelevät varhaiskasvatuksen opettajat tiiminsä pedagogisina johtajina

Abstract

Varhaiskasvatuksen uudistusten ja lisääntyneen johtamistutkimuksen myötä varhaiskasvatuksen opettajien työssä on alettu painottamaan pedagogista johtajuutta ja tiimijohtajuutta. Varhaiskasvatuksen opettajien valmiuksissa toteuttaa pedagogista johtajuutta ja tiimijohtajuutta on havaittu eroja useissa tutkimuksissa. Sen sijaan yksityisen varhaiskasvatuksen kontekstissa aihetta on tutkittu vasta vähän. Tässä pro gradu -tutkielmassa tarkastellaan yksityisessä varhaiskasvatuksessa työskentelevien varhaiskasvatuksen opettajien pedagogista johtajuutta. Tutkimuksessa selvitettiin, millaisia käsityksiä yksityisessä varhaiskasvatuksessa työskentelevillä varhaiskasvatuksen opettajilla on tiimin pedagogisen johtajuuden toteuttamisesta ja millaisia käsityksiä varhaiskasvatuksen opettajilla on pedagogisen johtajuuden ammatillisen identiteetin neuvottelusta yksityisessä varhaiskasvatusorganisaatiossa.

Tutkimus on laadullinen tutkimus, joka sisältää fenomenografisia piirteitä. Tutkimuksen aineistonkeruun menetelmänä käytettiin teemahaastattelua. Aineisto kerättiin haastattelemalla kymmentä varhaiskasvatuksen opettajaa, jotka ovat toimineet useamman vuoden samassa yksityisessä varhaiskasvatusorganisaatiossa. Haastateltavat työskentelivät tutkimushetkellä eri yksiköissä eri puolilla Suomea. Tutkimusaineiston analyysi toteutettiin ensimmäisen tutkimuskysymyksen osalta induktiivisella ja toisen tutkimuskysymyksen osalta deduktiivisella sisällönanalyysilla.

Varhaiskasvatuksen opettajat toteuttivat tiiminsä pedagogista johtajuutta neljän roolin kautta, joita olivat punaisesta langasta huolehtija, keskustelu- ja viestintäkulttuurin ylläpitäjä, toimivan tiimityön rakentaja sekä oman ammatillisuuden kehittäjä. Kussakin roolissa painottuvat erilaiset tehtävät. Pedagogisen johtajuuden ammatillisen identiteetin neuvottelu tapahtui yksityisessä varhaiskasvatusorganisaatiossa erilaisten kontekstuaalisten tekijöiden kautta, joita olivat muun muassa yksikön johtajan ohjaus ja tuki sekä yksityisen varhaiskasvatusorganisaation luomat pedagogisen työn raamit. Johtopäätöksenä esitetään, että yksityinen varhaiskasvatusorganisaatio tukee varhaiskasvatuksen opettajien pedagogisen johtajuuden ammatillisen identiteetin neuvottelua.

With the reforms in early childhood education and the increase in leadership research, pedagogical leadership and team leadership have become more emphasized in the work of early childhood education teachers. Several studies have identified differences in teachers’ abilities to implement pedagogical and team leadership. This master’s thesis examines the pedagogical leadership of teachers working in private ECE settings. The study explores the perceptions of teachers working in private institutions regarding the implementation of pedagogical leadership within their teams, as well as their perceptions of negotiating their professional identity as pedagogical leaders within a private ECE organization.

This is a qualitative study that includes phenomenographic features. The data collection method used was thematic interviews. The data was gathered by interviewing ten teachers who had worked for several years in the same private ECE organization. The data analysis was conducted using inductive content analysis for the first research question and deductive content analysis for the second.

The teachers exercised pedagogical leadership in their teams through four roles: keeper of the ”red thread”, maintaining a culture of dialogue and communication, building effective teamwork, and developing their own professional competence. The negotiation of pedagogical leadership as part of professional identity took place within the private ECE organization through various contextual factors, including the guidance and support of the unit leader and the pedagogical framework established by the private organization. The conclusion of the study suggests that private ECE organizations support teachers in negotiating their professional identity as pedagogical leaders.