"Yhtäkkiä me puhuttiinkin lasten kanssa kuolemasta" : Varhaiskasvatuksen opettajien kokemuksia lapsen kuolemansurusta ja lastenkirjallisuudesta osana surevan pedagogista tukemista

Abstract

Tämän pro gradu -tutkielman tarkoituksena oli varhaiskasvatuksen opettajien kokemuksia tarkastelemalla kuvata lasten kuolemansurua ja surevien tukemiseksi toteutettua pedagogiikkaa varhaiskasvatuksessa. Tutkimustehtävänä oli selvittää, miten läheisen kuoleman kohdanneiden lasten suru ilmenee suomalaisen varhaiskasvatuksen arjessa, ja miten varhaiskasvatuksen opettajat tukevat heitä pedagogisesti erityisesti kirjallisuuskasvatusta toteuttaen. Pyrkimyksenä oli korostaa varhaiskasvatusikäisten lasten surututkimuksen merkityksellisyyttä ja lisätä opettajien tietoisuutta lasten surusta, jotta varhaiskasvatuksessa on mahdollista tarjota sureville tarkoituksenmukaista ja oikein kohdennettua tukea.

Tutkimus toteutettiin kvalitatiivisena, ja tutkimusaineisto kerättiin monimenetelmällisesti hyödyntäen sekä avointa kyselylomaketta että teemahaastattelua. Kyselylomake jaettiin viiden kunnan varhaiskasvatusyksiköihin ja kahteen eri varhaiskasvatuksen opettajien Facebook-ryhmään touko kesäkuussa 2024. Etäyhteyksin pidetyt teemahaastattelut toteutettiin tämän jälkeen marraskuussa.

Tutkimuksen lopullinen aineisto muodostui kahdestatoista kyselylomakevastauksesta sekä kahdesta haastatteluvastauksesta. Aineiston avulla selvitettiin, miten eri tavoin varhaiskasvatuksen opettajat kuvaavat lasten kuolemansurun ilmenevän, millaista tukea he sureville varhaiskasvatuksessa tarjoavat, sekä miten ja millaista lastenkirjallisuutta he käyttävät surevien tukemisessa. Aineisto analysoitiin teoriaohjaavalla sisällönanalyysilla, jossa aineiston sisältö ryhmiteltiin sitä kuvaaviin luokkiin.

Tutkimuksessa havaittiin, että lapsen kuolemansuru ilmenee varhaiskasvatusympäristössä fyysisin, psyykkisin ja sosiaalisin tavoin. Lisäksi surun tunnistetaan riippuvan kehityksellisistä, kulttuurisista ja kasvatuksellisista tekijöistä. Tutkimus alleviivaa varhaiskasvatuksen opettajien roolia lapsen surutyössä. Lapsen surutyöskentelyn tukemiseksi opettajat käyttävät useita pedagogisia menetelmiä, luovat surevaa tukevaa pedagogista toimintakulttuuria ja reflektoivat omaa pedagogista osaamistaan. Tulokset osoittavat, että opettajat tunnistavat kirjallisuuden merkityksen kuoleman käsittelyssä, ja hyödyntävät sitä vuorovaikutteisilla ja toiminnallisilla tavoilla. Kirjallisuutta käytetään tästä huolimatta muiden surevalle suunnattujen tukimenetelmien rinnalla odotettua vähemmän. Surevan lapsen kohtaaminen ja kuolema-aiheen käsittely koetaan varhaiskasvatuksen opettajien keskuudessa edelleen ammatillisesti haasteelliseksi.

Tutkimus vahvistaa käsitystä lapsen surun moninaisesta ilmenemisestä ja korostaa pedagogisten tukimenetelmien merkitystä kuoleman ja surun käsittelyssä. Tutkimustulokset tarjoavat ennen kaikkea ajankohtaista tietoa varhaiskasvatuksen opettajien pedagogisesta osaamisesta liittyen kuoleman käsittelemiseen varhaiskasvatuksessa. Opettajien suruun ja kuolemaan liittyvää osaamista tulee tutkimuksen perusteella edelleen vahvistaa ja tietoisuutta lasten surukirjallisuudesta lisätä. Havainnot ilmentävät täten tarvetta jatkaa lasten surututkimusta ja kehittää opettajankoulutusta surevien lasten tukemiseksi.

The aim of this master’s thesis was to examine children's grief and the pedagogy implemented to support grieving children in early childhood education by exploring the experiences of early childhood teachers. The research task was to find out how the grief of children who have experienced the death of a loved one is manifested in the everyday life of Finnish early childhood education, and how early childhood education teachers support them pedagogically, especially through literature education. The aim was to highlight the significance of grief research in early childhood education and to raise teachers' awareness of children's grief in order to provide appropriate and correctly targeted support for bereaved children.

The study was qualitative, and the research data was collected using a multi-method approach including both a questionnaire and thematic interviews. The questionnaire was distributed to early childhood education units in five municipalities and two different Facebook groups for early childhood education teachers in May June 2024. Remotely conducted thematic interviews were then carried out in November.

The final data for the study consisted of twelve questionnaire responses and two interview responses. Using this data, the study explored how early childhood teachers describe the manifestation of children's grief, what kinds of support they offer grieving children in early childhood education, and how they use children's literature to support grieving children. The data were analysed using a theory-guided content analysis, in which the content of the data was grouped into categories describing it.

The study found that children's grief manifests in physical, psychological, and social ways. In addition, grief is identified as dependent on developmental, cultural, and educational factors. The research emphasizes the role of early childhood teachers in supporting children's grief work. Teachers use several pedagogical methods, create a pedagogical culture that supports the bereaved, and reflect on their own pedagogical expertise. The results show that teachers recognise the importance of literature in dealing with the subject of death and use it in several interactive and functional ways. Despite this, literature is used less frequently than the other pedagogical support methods for the grieving children. Encountering bereaved children and dealing with the subject of death is still perceived as a professional challenge among teachers.

The study reinforces the understanding of the multiple manifestations of children's grief and emphasizes the importance of the pedagogical support methods in dealing with death and grief. Above all, the results provide up-to-date information about the pedagogical competence of early childhood teachers in dealing with death in early childhood education. On this basis, teachers' knowledge of grief and death should be further strengthened. The findings reflect the need to continue children's grief research and to develop teacher education to support grieving children.