Lernstrategien zum Wortschatzlernen unter DaF-Lernenden: Eine Fallstudie in einer ausgewählten finnischen gymnasialen Oberstufe

Abstract

Tässä pro gradu -tutkielmassa tutkittiin oppijoiden käsityksiä sanaston opiskelusta suomalaisessa saksa vieraana kielenä -opetuksessa eräässä suomalaisessa lukiossa. Tutkielman tarkoitus oli selvittää, millainen suhtautuminen oppijoilla on sanaston opiskeluun sekä millaisia oppimisstrategioita he käyttävät sanaston opiskelussa. Tutkimuksessa pyrittiin lisäksi selvittämään, muuttuiko oppijoiden suhtautuminen sanaston opiskeluun ja oppimisstrategioiden käyttöön tutkimuksen aikana. Tutkimusaineistoa kerättiin kahden eri kyselylomakkeen avulla. Tutkimuksen aineistomäärä on kuitenkin suhteellisen suppea, minkä vuoksi kyseessä on ennen kaikkea tapaustutkimus. Tutkimuksen tulokset analysoitiin kvalitatiivisesti ja kvantitatiivisesti vertailevan sisällönanalyysin avulla. Sanastoa voidaan pitää kieltenopiskelun ensisijaisena aihealueena. Sanaston oppiminen on ratkaisevan tärkeää vieraiden kielten oppijoille, koska sanat ovat kielen perusrakenteita, joista muut laajemmat rakenteet muodostuvat. Vieraan kielen sanaston oppiminen on kuitenkin usein haastavaa, koska vieraan kielen sanastoa on harjoiteltava tietoisesti eikä sitä opita samalla tavoin kuin äidinkieltä. Oppimistavoitteiden saavuttaminen edellyttää itseohjautuvuutta, mitä varten oppijoilla on oltava tiettyjä oppimisstrategioita. Oppimisstrategioilla tarkoitetaan oppijoiden tietoista käyttäytymistä, jonka avulla he pohtivat vieraan kielen oppimistaan ja ohjaavat sitä kohdennetusti menestyäkseen, ottaen kuitenkin huomioon myös yksilölliset kykynsä ja oppimistyylinsä. Nämä tekniikat ja menetelmät muodostavat perustan sille, että oppimisesta voi tehdä tehokasta. Tutkimuksen tulokset viittaavat siihen, että oppijat pitävät sanaston hallintaa yleisesti ottaen tärkeänä vieraan kielen osaamisen kannalta ja käyttävät myös aikaa sanaston harjoitteluun arjessaan. Oppijoiden havaittiin myös käyttävän useita erilaisia oppimisstrategioita. Tulokset osoittavat lisäksi, että oppijat oppivat tutkimuksen aikana uutta, vaikka kahden kyselykerran välinen aika oli melko lyhyt. Suurin osa oppijoista koki, että uusia oppimiaan oppimisstrategioita voisi tulevaisuudessa vielä kokeilla lisää. Monille oppijoille myös sanaston hallinnan ja oppimisstrategioiden merkitys on korostunut tai vähintäänkin pysynyt tärkeänä. Tämä pro gradu -tutkielma keskittyi lukio-oppijoiden käsityksiin sanaston opiskelusta ja heidän käyttämistään oppimisstrategioista. Tulevissa tutkimuksissa voisi vertailla oppijoiden ja opettajien näkemyksiä siitä, kuinka hyvin opetuksessa tarjotaan erilaisia työkaluja, kuten oppimisstrategioita itsenäiseen opiskeluun, jota lukiolaisten arkeen olennaisena osana kuuluu.