Petromaskuliinisuuden diskurssit Le Corbusierin manifestissa Vers une architecture

Abstract

Tässä kirjallisuustieteen tutkielmassa tarkastellaan yhden 1900-luvun merkittävimmän arkkitehdin, Le Corbusierin, teosta Vers une architecture. Le Corbusier esittelee vuonna 1923 julkaistussa arkkitehtuurimanifestissaan kokonaisvaltaisesti ajatuksiaan arkkitehtuurin senhetkisestä tilanteesta, ongelmista ja tulevaisuudesta, pyrkien määrittelemään arkkitehtuurille yhden perusajatuksen, jonka kautta ohjata kaikkea suunnittelua. Manifestia voidaan pitää yhtenä tärkeimpänä aikansa kaupunkitilaa koskevana teoksena, ja sen kautta voidaan ymmärtää viimeisen sadan vuoden kaupunkitilallista kehitystä yhteiskunnallisine taustoineen. Tässä kulttuurintutkimuksellisesti orientoituneessa tutkielmassa analysoidaan sitä, millaisia petromaskuliinisia diskursseja Le Corbusierin manifestiin sisältyy ja millaisia petromaskuliinisuuteen kytkeytyviä yhteiskunnallisia kehityskulkuja ja valtasuhteita manifestissa tuetaan.

Tutkielman teoreettinen tausta pohjaa Cara Daggettin rakentamaan petromaskuliinisuuden käsitteeseen, joka tarkoittaa ajattelutapaa, joka puolustaa fossiilisiin polttoaineisiin perustuvaa kapitalistista taloutta, hegemonista valkoista maskuliinisuutta ja niiden varaan rakennettua hierarkkista yhteiskuntaa. Petromaskuliinisuuteen puolustautumisena liittyy myös olennaisesti autoritaarisia piirteitä saava halu ylläpitää näiden valtasuhteiden varaan rakennettua yhteiskuntamuodostelmaa. Tutkielmalla on myös tätä teoriakenttää uudistava funktio. Tutkielmassa tuodaan petromaskuliinisuuden käsite suomenkieliseen yhteiskuntatieteelliseen tutkimukseen ja laajennetaan siten suomenkielistä teoriakenttää energiaa koskevan yhteiskunnallisen tutkimuksen osalta. Lisäksi tutkielmassa kehitetään petromaskuliinisuutta koskevaa teoriaa pidemmälle tarkentaen teorian luokka-analyysiin ja ajalliseen kontekstointiin liittyviä piirteitä. Tutkimuksessa teoriasta luodaan näin kokonaisvaltaisempi käsite, jonka kautta kiinnittää huomio moniulotteisemmin yhteiskunnan eriarvoisiin rakenteisiin, niiden taustoihin sekä niiden erilaisiin intersektioihin erityisesti suhteessa fossiilienergian käyttöön. Tutkielmassa petromaskuliinisuus operationalisoidaan tekstianalyysin välineeksi hyödyntämällä kriittistä diskurssianalyysiä Stuart Hallin diskursseja ja valtaa koskevien tutkimusten pohjalta.

Analyysistä käy ilmi, että Le Corbusierin manifestissa korostuu maskuliinisten ja kapitalistisen valtarakenteiden puolustus. Manifestin diskursiivisissa lausumissa näitä valtasuhteita normalisoidaan rakentamalla kuvaa ideaalista yhteiskunnasta, jossa kapitalistisen kilpailun ja tuotannon lait määrittävät yhteiskunnan kehitystä ja jossa erityisesti valkoisten, keskiluokkaisten miesten roolina on olla yhteiskunnan aktiivinen toimija. Tutkimuksessa osoitetaan, että manifestissa korostuu myös koneisiin ja niiden teollisen tuotannon estetiikkaan liittyvä ihailu ja diskurssi, jonka mukaan yhteiskunta tulisi järjestää koneiden ja tehtaiden tavoin toimivaksi, johtajakeskeiseksi ja yhdenmukaisten mekanismien mukaan liikkuvaksi kokonaisuudeksi. Tämä autoritaarisia piirteitä sisältävä diskurssi ajaa maailmaa, jossa erilaiset häiriöt voidaan huomata ja pysäyttää heti, ja jossa kaikki yhteiskunnassa tapahtuva liike on hiottu suojaamaan yhteiskunnan vallitsevia valtasuhteita. Lisäksi analyysistä käy ilmi, että manifestin diskursiivisissa lausumissa teknologinen edistysusko yhdistyy hegemonisten sukupuoliroolien ylläpitämiseen. Analyysin pohjalta tutkimuksessa osoitetaan, että kokonaisuutena manifestin diskurssit asettuvat elitistiseen teollisen maskuliinisuuden positioon, turvaten ennen kaikkea yhteiskunnallista tilaa, jossa valtaapitävät miehet hallitsevat koneita ja niiden avulla muuta yhteiskuntaa.

Tutkimuksen tuloksia voidaan hyödyntää jatkossa tarkasteltaessa fossiilienergian kulttuurispoliittista merkitystä länsimaisessa kirjallisuudessa niin temaattisella kuin esteettisellä tasolla. Lisäksi tutkimuksen avulla voidaan ymmärtää laajemmin fossiilienergian ja siihen liittyvien valtasuhteiden merkitystä kaupunkitilojemme kehitykselle viimeisen sadan vuoden aikana. Samalla tutkielmassa eteenpäin kehitetty petromaskuliinisuuden käsite tarjoaa uudenlaisen työkalun yhteiskunnalliselle energiatutkimuksen kentälle – työkalun, jonka kautta ymmärtää moniulotteisemmin energian suhdetta yhteiskunnalliseen valtaan ja erilaisiin yhteiskunnan eriarvoisiin rakenteisiin.