Kirjallisuusdidaktiikan mitä, miksi ja miten: Viisi näkökulmaa pohjoismaiseen kirjallisuudenopetukseen

Abstract

This study explores how literature teaching is legitimized and how literature education is defined in five Scandinavian monographs published 2015–2019. The theory-based analysis found out that literature teaching is legitimized with instrumental, cultural or social reasons or emotional and aesthetic basis. The content of literary curricula emphasis on literary texts more than literary concepts or literary periods. Literature education can be defined as a knowledge area which focus on teaching literature, learning about literature and building a literary competence. These are connected with teacher’s literary and literature historical content knowledge, teach-er’s knowledge about teaching and assessment methods, teacher’s knowledge about educational theories behind these methods, teacher’s understanding of implementing literature curriculum in dif-ferent learning contexts and teacher’s knowledge about student’s literary competence.

Artikkeli tarkastelee, miten 2010-luvun lopun pohjoismaiset kirjalli-suusdidaktiset teokset legitimoivat kirjallisuudenopetuksen ja määrit-tävät kirjallisuusdidaktiikkaa. Aineistona on viisi kirjallisuudenopetus-ta käsittelevää pohjoismaista monografiaa, joita tarkastellaan teo-riaohjaavan sisällönanalyysin keinoin. Teokset perustelevat kirjalli-suudenopetusta välineellisillä, kulttuurisilla ja sosiaalisilla näkökulmil-la sekä emotionaalisilla ja esteettisillä näkökulmilla. Kirjallisuuden-opetuksen sisältöinä painottuvat historialliset ja aikalaistekstit käsit-teiden tai kirjallisuusperiodien sijaan. Kirjallisuusdidaktiikka määrittyy kirjallisuuden opetusta ja oppimista sekä kirjallisen kompetenssin rakentumista tarkastelevaksi tiedonalaksi, jossa yhdistyvät opettajan a) kirjallisuustieteellinen ymmärrys ja sisältötieto, b) tieto kirjallisuu-den opetus- ja arviointimenetelmistä, c) ymmärrys näiden menetel-mien taustalla olevista teorioista, d) ymmärrys kirjallisuuden opetus-konteksteista suhteessa opetussuunnitelmiin ja e) käsitys oppilaiden kirjallisesta kompetenssista.