Työn merkitykselliseksi kokemiseen vaikuttavat tekijät Työolobarometri aineistossa
Lahtinen, Siiri (2025)
2025
Kasvatuksen ja yhteiskunnan tutkimuksen maisteriohjelma - Master´s Programme in Educational Studies
Kasvatustieteiden ja kulttuurin tiedekunta - Faculty of Education and Culture
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2025-01-27
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202501241693
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202501241693
Tiivistelmä
Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää tarkemmin niitä tekijöitä, mitkä vaikuttavat työn merkitykselliseksi kokemiseen. Merkitykselliseksi koetun työn hyödyt ulottuvat yksilöstä koko organisaatioon ja laajemmin koskemaan koko yhteiskuntaa, kun työn merkitykselliseksi kokeminen vahvistaa niin yksilön omaa kokonaisvaltaista hyvinvointia kuin vaikuttaa työn tekemisen tehokkuuteen ja laatuun sekä työntekijän työhön sitoutumiseen. Tutkimus on toteutettu kvantitatiivisin menetelmin ja tutkimuksessa on hyödynnetty valmista Työ- ja elinkeinoministeriön sekä Tilastokeskuksen Työolobarometri aineistoa vuodelta 2022. Työolobarometri kyselytutkimuksella selvitetään vuosittain työelämän laatua ja työolojen muutoksia työntekijöiden näkökulmasta. Vuoden 2022 tutkimukseen osallistujia (N = 1 862) oli eri ikäryhmistä, eri työelämäsektoreilta sekä eri ammattiryhmistä.
Tutkimuksen teoreettisena viitekehyksenä toimi aiemmat tutkimukset työn merkityksellisyydestä. Tutkimuksen tavoitteena oli vastata kysymykseen, miten työntekijöiden kokemus työssä oppimisesta, työn autonomiasta, yhteisöllisyydestä työssä, oikeudenmukaisuudesta työssä, työympäristön turvallisuudesta sekä luottamuksesta työntekijän harkintakykyyn koskien omaa työtänsä selittävät työn merkitykselliseksi kokemista, ja tästä muodostui tutkimuksen keskeinen tutkimuskysymys.
Aineistosta valittiin sopivat kysymykset tai väittämät kuvaamaan tutkittavia ilmiöitä ja niistä muodostettiin mittarit analyyseja varten. Kaksi summamuuttujaa muodostettiin suoraan kysymyksistä ja kaksi hyödyntäen eksploratiivista faktorianalyysia. Keskeiseen tutkimuskysymykseen vastattiin tekemällä analyysi lineaarisella regressioanalyysimenetelmällä. Tulokset osoittivat, että työn merkityksellisyyteen vahvimmin vaikuttavat tekijät olivat kokemus yhteisöllisyydestä, työssä oppimisesta ja työn autonomiasta. Tulosten perusteella työelämäkehittämisessä näihin tekijöihin on syytä kiinnittää vahvimmin huomiota, mikäli halutaan tukea työn merkitykselliseksi kokemista.
Tutkimuksen teoreettisena viitekehyksenä toimi aiemmat tutkimukset työn merkityksellisyydestä. Tutkimuksen tavoitteena oli vastata kysymykseen, miten työntekijöiden kokemus työssä oppimisesta, työn autonomiasta, yhteisöllisyydestä työssä, oikeudenmukaisuudesta työssä, työympäristön turvallisuudesta sekä luottamuksesta työntekijän harkintakykyyn koskien omaa työtänsä selittävät työn merkitykselliseksi kokemista, ja tästä muodostui tutkimuksen keskeinen tutkimuskysymys.
Aineistosta valittiin sopivat kysymykset tai väittämät kuvaamaan tutkittavia ilmiöitä ja niistä muodostettiin mittarit analyyseja varten. Kaksi summamuuttujaa muodostettiin suoraan kysymyksistä ja kaksi hyödyntäen eksploratiivista faktorianalyysia. Keskeiseen tutkimuskysymykseen vastattiin tekemällä analyysi lineaarisella regressioanalyysimenetelmällä. Tulokset osoittivat, että työn merkityksellisyyteen vahvimmin vaikuttavat tekijät olivat kokemus yhteisöllisyydestä, työssä oppimisesta ja työn autonomiasta. Tulosten perusteella työelämäkehittämisessä näihin tekijöihin on syytä kiinnittää vahvimmin huomiota, mikäli halutaan tukea työn merkitykselliseksi kokemista.