Merkitykselliset koirat: Köyhyyden kokemuksia vähävaraisissa koiratalouksissa

Abstract

Vähävaraisten lemmikkitalouksien kohtaamat haasteet ovat viime vuosina esiintyneet uutismedioissa, kun eläinlääkärikulut ja ruoan hinta ovat jatkaneet nousuaan. Suomessa lemmikkitalouksien köyhyyden kokemuksia on kuitenkin tutkittu hyvin vähän, eikä tutkimustietoa lemmikkikotitalouksien tilanteesta tai heidän kohtaamista haasteistaan juuri ole. Vähän tiedetään myös siitä, millainen on ihmisen ja koiran välinen vuorovaikutussuhde köyhyyden sävyttämän arjen kontekstissa.

Tässä pro gradu -tutkielmassa tarkastelen monilajisten kotitalouksien köyhyyden kokemuksia suomalaisessa yhteiskunnassa 2020-luvulla. Tarkastelen ihmisten ja koirien välisiä monilajisia läheissuhteita, jossa koirat ovat seuraeläimen eli lemmikin asemassa, ja ihmisen suhdetta koiraan määrittää pääosin emotionaalinen eläinsuhde. Tutkielmani tarkoituksena on selvittää, millaista on elää vähävaraisessa koirataloudessa ja mitä vähävaraisuus merkitsee monilajisissa läheissuhteissa arjessa selviämisen ja toimeentulon näkökulmista. Lisäksi olen kiinnostunut siitä, millaisena koiran rooli ja merkitys vähävaraisissa monilajisissa läheissuhteissa näyttäytyy, kun taloudelliset resurssit ovat niukat. Posthumanistista teoriaa hyödyntäen en oleta köyhyyden ilmenevän vain inhimillisen elämän osa-alueilla, vaan tutkielmani tavoitteena on tarkastella yhteiskuntatieteellisen analyysin keinoin sitä, miten köyhyys kietoutuu osaksi vähävaraisten koiratalouksien monilajisia arjen toimia ja käytäntöjä.

Tutkielmani asemoituu osaksi antropologista laadullista yhteiskuntatieteellistä eläintutkimuksen kenttää. Tutkielmani tutkimusote on etnografisesti orientoitunut ja tutkielmani kenttä monipaikkainen ja monilajinen. Tutkimusaineistoni rakentuu haastatteluista sekä pienestä etnografisesta havainnointiaineistosta. Tutkielmaa varten olen haastatellut teemahaastattelumenetelmää käyttämällä 11 vähävaraista koiran kanssa elävää ihmistä sekä 4 asiantuntijaa, jotka kohtaavat työssään vähävaraisia koiratalouksia. Etnografisen havainnointiaineiston olen kerännyt kahden kenttätyöpäivän aikana vieraillessani tilaisuuksissa, joissa vähävaraisen ihmisen oli mahdollista saada ruoka-apua koiralleen. Tutkimusaineistoni olen kerännyt kevään ja kesän 2023 aikana. Tutkielmani on aineistolähtöinen tutkimus, jonka analyysimenetelmänä olen käyttänyt aineistolähtöistä sisällönanalyysia.

Tutkimustulokseni osoittavat, että köyhyys kietoutuu monin tavoin osaksi monilajista ihmisen ja koiran välistä läheissuhdetta ja monilajisia arjessa toimimisen käytäntöjä. Tutkimustulokseni kertovat ihmisen vahvasta kiintymyksestä koiraan. Koiran läsnäolo vähävaraisen ihmisen arjessa voi tarjota ihmiselle sosiaalista tukea, joka auttaa jaksamaan vaikeissa elämäntilanteissa. Koira voi ylläpitää ihmisen aktiivisuutta, tarjota mielekästä tekemistä ja estää joissain tapauksissa ihmisen riskikäyttäytymistä, kuten itsensä vahingoittamista.

Tutkimustulokseni osoittavat, että vähävaraisissa koiratalouksissa köyhyys aiheuttaa monia aikaisempien tutkimuksien perusteella tunnettuja haasteita. Köyhyys usein kaventaa ihmisen mahdollisuuksia toimia yhteiskunnassa ja pakottaa vähävaraisen ihmisen priorisoimaan arjessaan välttämättömimpiä tarpeita. Tutkimustulokseni osoittavat vähävaraisten ihmisten usein priorisoivan koiran tarpeita omien tarpeidensa edelle, jos taloudellinen tilanne on tiukka. Ihmiset vaikuttavat tutkimusaineistoni perusteella pyrkivän suojelemaan koiria köyhyyden negatiivisilta vaikutuksilta, minkä vuoksi köyhyys voi tavallisessa arjessa näkyä niukkuutena enemmän ihmisen kuin koiran elämässä. Tutkimusaineistoni perusteella taloudellinen niukkuus aiheuttaa ihmisille vähävaraisissa koiratalouksissa erityistä huolta eläinlääkärikäynneistä selviytymisestä ja siten koiran hyvinvoinnista ja terveydestä. Vähävaraisissa koiratalouksissa ihmiset voivat vastentahtoisesti joutua tinkimään koiran eläinlääkäripalveluista. Koira voi vähävaraisissa koiratalouksissa päästä eläinlääkäriin monia muita koiria myöhemmässä vaiheessa.